Prismat eivät kestäneet Viron kovaa kilpailua – se paljastaa kotimaan ruokakaupan ongelmat

Prisma on ollut monien Tallinnan kävijöiden kotoinen suosikkikohde. Syksyn aikana tutut marketit siirtyvät paikallisen osuuskauppaliikkeen Coop Eestin väreihin. S-ryhmä tiedotti jo keväällä myyneensä Viron 13 Prismaa. Kauppa on samalla päätepiste S-ryhmän ulkomaanseikkailuille hotellitoimintaa lukuun ottamatta. Latvian ja Liettuan Prismat suljettiin vajaa kymmenen vuotta sitten. Venäjän liiketoiminnat taas loppuivat hyökkäyssotaan.

Viron ruokakaupan rakenne eroaa Suomesta kuin yö päivästä. S-ryhmän lähdönkin jälkeen maassa toimii kahdeksan vähittäiskauppaketjua. Kilpailu on kovaa, mikä käytännössä pakotti S-ryhmän vetäytymään. Ruuan hinta on noussut lähes Suomen tasolle ja kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia.

Toimitusjohtaja Hannu Krookin mukaan Viron liiketoiminta on kokonaisuutena kuitenkin ollut plussalla. Viron toiminnoista vapautuvat investointieurot S-ryhmä aikoo käyttää kasvun turvaamiseen kotimaan liiketoiminnassa.

Viime vuosina moni muukin perinteikäs suomalaisyritys on luopunut ulkomaan bisneksistään. Osuuskuntien kohdalla kysymys tietysti on, miten ulkomaan toiminnot ovat palvelleet jäseniä, joita varten ne ovat olemassa. Suomessa ruokakauppa on ollut poikkeuksellisen kannattavaa. Siitä näkökulmasta on loogista, että S-ryhmä pyrkii entisestään kasvamaan kotimaassa. Samalla se kertoo konkreettisella tavalla Suomen keskittyneen vähittäiskaupan ongelmista. Rajummin kilpailluilla markkinoilla ei pärjätä.

S-ryhmän lupaamat investoinnit kotimaahan kuulostavat periaatteessa hyvältä. Kaupassa kulut jäävät kuitenkin asiakkaiden maksettaviksi. Entistä vahvempi ruokakauppa voi maksattaa investointejaan myös elintarviketeollisuudella ja viljelijöillä. Osuuskauppojen strategioista päättävät viime kädessä niiden jäsenet. Avainkysymys on haluavatko asiakasomistajat ensi sijassa uusia seiniä vai esimerkiksi korkeampia bonuksia tai vastuullisemmin hankittuja tuotteita.