Hallinnon uudistus ottaa harppauksia

Maan hallituksen ajamat hallinnon sujuvoittaminen ja byrokratian purkutalkoot ottivat viime viikolla harppauksen eteenpäin.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ilmoitti viime perjantaina, että Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja Maaseutuvirasto (Mavi) yhdistetään. Tiilikainen kertoi myös, että eläinsuojien nykyistä ympäristölupamallia kevennetään.

Eviran ja Mavin yhdistämisen yhteydessä arvioidaan, liitetäänkö uuteen virastoon myös Maanmittauslaitoksen tietohallintoyksikkö. Uuden yksikön pitäisi olla toiminnassa 1.1.2019, eli samaan aikaan kun uuden maakuntahallinnonkin pitäisi aloittaa.

Tietohallintoyksikön yhdistäminen perustettavaan virastoon olisi luontevaa, koska yksikkö on Mavin kanssa yhteistyössä maataloushallinnon tietojärjestelmien toteuttamisessa.

Tiilikainen perustelee virastojen yhdistämistä byrokratian karsimisella ja hallinnon sujuvoittamisella. Tiilikaisen mukaan Eviran ja Mavin yhdistämisestä syntyy asiakkaan näkökulmasta etuja, kun toimintatapoja ja toimintakulttuuria pystytään uudistamaan kokonaisuutena.

Taustalla on myös maakuntauudistus. Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden kokoaminen samaan virastoon mahdollistaa ministeriön kannalta toimialojen nykyistä paremman kokonaisohjauksen sekä asiakkaiden että uusien maakuntien suuntaan.

Maaseudun Tulevaisuuden verkkokeskustelussa uuteen mahtivirastoon suhtaudutaan epäillen, ja sen pelätään vain lisäävän byrokratiaa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on tyytyväinen yhdistämiseen. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei yhdistyminen saa johtaa palvelujen heikentymiseen. Esimerkiksi tukimaksujen pitää sujua myös siirtymävaiheen aikana.

Sekä Eviran pääjohtajan Matti Aho että Mavin ylijohtajan Leena Tenholan mielestä virastojen yhdistyminen on järkevää. Ahon mukaan virastojen yhteiset asiakkaat hyötyvät. Tenhola arvioi, että yhdistyminen tuo hyötyjä erityisesti tietohallinnon kehittämisessä.

Eläinsuojien ympäristölupaprosessin uudistamisella pyritään Tiilikaisen mukaan nopeuttamaan lupakäsittelyä tuntuvasti ja samalla keventämään viljelijän byrokratiataakkaan.

Toteutuessaan uudistus merkitsee, ettei jokaiselle eläinsuojalle tarvita yksityiskohtaisia ja pitkiä ympäristölupapäätöksiä. Lupahakemusten sijaan tarvittaisiin vain viranomaiselle jätettävä ilmoitus. Periaatteena on, että ympäristöön liittyvien asioiden menettelyssä asiakkaan tarvitsee asioida vain yhdellä luukulla. Eläinsuojien osalta voitaisiin rakennus- ja ympäristölupa tarvittaessa yhdistää.

Tiilikaisen mukaan uudistus ei heikennä ympäristönsuojelun tasoa. Myös mahdollisten haitankärsijöiden kuuleminen turvataan, mutta yhden luukun periaatteella pyritään vähentämään valitukset yhteen kierrokseen.

Uudistus siirtäisi ympäristölupia koskevaa päätöksentekoa lähemmäksi asiakasta eli kuntiin.

Eläinsuojia koskevan lupakäytännön uudistaminen on määrä saada valmiiksi ennen maakuntauudistuksen käyttöönottoa.

Myös eläinsuojien ympäristölupakäytännön muutos liittyy maakuntauudistukseen ja siihen, millaisia tehtäviä uudistuksessa siirtyy kunnilta, aluehallintovirastoilta (avi) ja elykeskuksilta maakunnille. Lupa-asiat pysyvät todennäköisesti suurten hankkeiden osalta avilla ja pienemmissä hankkeissa kunnilla, koska kolmas lupaviranomainen maakuntatasolla vain lisäisi byrokratiaa.

Tiilikaisen viime viikolla tekemät päätökset osoittavat, että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tehtävissä ei ole periaatteellisia ristiriitoja ainakaan byrokratian purkamisen suhteen.