Ehdottomien asioiden listaa pakko lyhentää

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on jo monta kertaa muistuttanut, että hallituksella on edessä ikäviä talouspäätöksiä. Pääministerin viesti on ollut niin selkeä, että se on varmasti mennyt perille myös hallituskumppaneille.

Hallituksen muodostamisen yhteydessä hallituspuolueet tekivät jo noin 2,4 miljardin euron sopeuttamispäätökset, vaikka jo silloin tiedettiin, etteivät sovitut veronkorotukset ja leikkaukset tule todennäköisesti riittämään. Poliittiset realiteetit ajoivat siinä vaiheessa taloudellisten realiteettien ohi.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vaati joulukuussa hallitukselta jopa viiden miljardin euron lisäsäästöjä. Liikasen mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen edellyttäisi väestön ikääntymisen takia tätäkin suurempia sopeuttamistoimia. Päätöksiä olisi tehtävä jo tämän vuoden alussa.

Hallitus on luvannut tarkastella säästötarpeita ensi vuoden budjettiraameista päätettäessä kevättalvena aikana. Todennäköisesti hallitus joutuu tekemään kovia päätöksiä, koska kuluvan vuoden budjetti laadittiin 1,8 prosentin kasvun varaan. Nyt näyttää siltä, että nollakasvukin olisi jo saavutus.

Hallituksen työ tulee olemaan vaikeaa, koska varsinkin päähallituspuolueet kokoomus ja SDP ovat molemmat osaltaan ilmoittaneet, mitä ehdottomasti ei saa tehdä.

Kokoomuksen mielestä työn verottamista ei voi kiristää. SDP:n mielestä arvonlisäverotusta ei saa kiristää eikä eläkeikää saa nostaa. Näihin kaikkiin joudutaan puuttumaan, jos halutaan tehdä todella tuntuvia päätöksiä. Energian verotus kiristyi tuntuvasti jo tämän vuoden alussa.

Leikkauslistojen laatiminen on verojen korotuksiakin vaikeampaa. Suostuvatko hallituspuolueet leikkaamaan esimerkiksi koulutuksesta, sosiaaliturvasta, teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, yritystuista ja puolustusvoimilta. Vaikeutta lisää se, että nämä kaikki joutuivat leikkuriin jo viime syksynä. Kuntarakenteen myllertämisestä ei apua ole odotettavissa.

Oman lisänsä valtiontalouden taakkaan toi viime vuoden lopulla sovittu tulopoliittinen ratkaisu. Hallitus lupautui sovun hintana lisäämään menojaan noin 400 miljoonaa euroa. Tämäkin raha pitää nyt jostakin löytyä.

Verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaukset ovat taantuman reunalla olevalle kansantaloudelle myrkkyä. Perinteisen talousopin mukaan tällaisessa tilanteessa pitäisi elvyttää eikä kiristää talouspolitiikkaa. Elvytysvaraa ei kuitenkaan ole, koska valtion velka kasvaa nykyisenkin budjetin mukaan noin seitsemän miljardia euroa.

Hallituksen työskentelyyn tuo lisäjännitystä viimeisin puolueiden kannatusmittaus. Ylen uutisten viime vuoden lopussa julkaiseman mittauksen mukaan SDP:n kannatus oli laskenut ennätyksellisen alas 16,4 prosenttiin. Ero kokoomuksen ja suurimpaan oppositiopuolueeseen perussuomalaisiin kasvaa ja keskustankin kannatus on lähes yhtä suuri kuin SDP:n.

Pääministeri Kataisen mielestä hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää myös toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Se ei onnistu pelkästään lisäämällä veroja ja leikkaamalla menoja. Tarvitaan lisää yrityksiä ja jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten parantamista.

Toivottavasti hallitus pystyy löytämään keinot velkaantumiskierteen katkaisemiseksi niin, ettei samalla tuhota talouskasvun siemeniä.

Jos puolueet pitävät tiukasti kiinni omista ennakkoehdoistaan, on päätöksiä mahdoton tehdä. Ehdottomuuksien sijaan tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja luovuutta.