Rinne ei halua sote-soppaa syliinsä

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa, että ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta päätetään meneillään olevalla vaalikaudella (MT 9.4.).

Rinteen ehkä yllättävänkin toiveen ymmärtää. Jos uudistus nyt kalkkiviivoilla kaatuu, pitää seuraavan hallituksen aloittaa uudistus alusta. Rinteellä ei ole todennäköisesti suuria haluja ryhtyä repimään sote-rekeä uudelleen liikkeelle.

Edellisen hallituksen valtiovarainministerinä Rinteellä on kokemusta, miten vaikeasta ja suuresta kokonaisuudesta on kysymys. Muistissa on myös hallituskauden lopun kaoottinen tilanne, jossa hallituspuolueet kaatoivat kilpaa omia esityksiään.

Rinne ei kuitenkaan ole tyytyväinen hallituksen esityksen sisältöön, vaan korjattavaa on runsaasti. Rinteen mielestä soteen liittyvä valinnanvapaus on katastrofi. Hänen mukaansa valinnanvapaus pirstaloisi palvelut ja tekisi terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sekä erityisesti vanhustenhuollon ja lastensuojelun ketjuttamisen mahdottomaksi.

SDP:n mallissa julkinen sektori on sekä palvelujen tilaaja että järjestäjä. Rinne myös muistuttaa, että jo nyt on nähty yksityisten sote-yritysten olevan haluttomia maksamaan verojaan Suomeen.

Rinteelle ei kelpaa kokoomuksen intohimoisesti ajama valinnanvapaus, mutta keskustan ajama maakuntahallinto on sitäkin huonompi. Rinne jättäisi maakunnat kokonaan tarpeettomina perustamatta. Sote-alueet Rinne rakentaisi kuntalakien varaa, koska demokratia toteutuisi esitettyä paremmin lähialeilla kuntavaalien ja koko Suomessa eduskuntavaalien kautta.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto antaa Rinteelle vahvaa sivustatukea valinnanvapauden kaatamiseksi. Aallon mukaan hallituksen ajama malli ajaa pakkomarkkinallistamista, joka uhkaa julkisia palveluja ja kasvattaa kustannuksia. Aallon mielestä hallituksen pitäisi pysäyttää tuhoisa uudistus ennen kuin on liian myöhäistä. (MT 6.4.)

Maakuntauudistuksessa oppositiopuolueiden linja poikkeaa. Aallon mielestä uudistuksissa olisi fiksua edetä maakuntapohja edellä ja jättää kokoomuksen markkinamalli pois. Maakuntamallissakin on Aallon mukaan ongelmia, mutta ne on mahdollista korjata toisin kuin soten pakkomarkkinamallin epäkohdat.

Keskustan kosiskelun lisäksi Aalto komppaa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren ristiretkeä sote- ja maakuntauudistusta vastaan. MT:n haastattelussa Aalto pohtii, otetaanko uudistuksessa kasvavien kaupunkiseutujen rooli riittävän hyvin huomioon ja pitäisikö näille Suomen talouden vetureille antaa enemmän vetovastuuta kasvu- ja työllisyyspalveluissa.

Eduskunta päättää maakunta- ja soteuudistusten kohtalosta kevään aikana. Uudistuksista päätetään kokonaisuutena, eikä millään puolueella hallituksessa eikä myöskään oppositiossa ole mahdollisuutta noukkia vain rusinoita pullasta.

Varmaa uudistusten läpimeno ei ole, koska kovaa kritiikkiä uudistusten eri kohtiin on esitetty myös hallituspuolueiden riveistä. Hallituksella on perussuomalaisten hajoamisen jälkeen niin pieni enemmistö eduskunnassa, ettei rivien hajoamiseen ole varaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei oppositiollakaan ole suurta intoa uudistusten kaatamiseen.

Kovasta kritiikistä huolimatta myös oppositiopuolueissa on haluja saada isot uudistukset viimeinkin konkreettisesti käyntiin. Rinne on oikeassa todetessaan, että seuraavan vaalikauden ensisijainen tehtävä on sote-kokonaisuuden täytäntöönpano ja eteenpäin vieminen. Siinä riittää tulevalla hallituksella tekemistä.

Jokainen eduskuntapuolue on osallistunut uudistusten valmisteluun yli kymmenen vuoden aikana. Eduskunta ei voi enää lykätä päätösten tekemistä, koska muutokset kunnissa ja maakunnissa ovat jo vauhdissa.