Liikenneköyhyys on erityisesti maaseudun ongelma ‒ julkista liikennettä ole eikä taksiakaan ole aina saatavilla

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiönä -hankkeen tutkimuksen mukaan yksityistiekulut voisi huomioida pienempänä kiinteistöverona.  Kuva: Kari Salonen

Maaseudulla asuville on selvää, etteivät yhteiskunnan palvelut ole samalla tavalla tavoitettavissa kuin kaupungeissa ja taajamissa. Palvelujen keskittämisen yhteydessä todetaan usein, että palvelujen tulee olla saatavissa kohtuullisen matkan päästä. Kohtuullisuus vaihtelee usein sen mukaan, missä asian esittäjä itse asuu.

Asiaa on tutkittu myös tieteellisesti osana Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiönä -hanketta. Vaasan yliopiston ja VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden palvelujen saatavuus, kauppa-asioiden helppous, nuorten koulumatkojen turvallisuus ja mahdollisuus harrastaa eivät ole maaseudun asukkaille itsestään selviä asioita. Hanke on ensimmäinen, joka käsittelee energia- ja liikenneköyhyyttä maaseutualueiden näkökulmasta. (MT 12.2.)

Maaseutualueilla liikenneköyhyyttä lisää se, ettei julkista liikennettä ole eikä taksiakaan ole aina saatavilla. Hankkeessa ei tyydytä etsimään vain ongelmia, siinä esitetään myös ratkaisuja.

Liikkumispalvelujen kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota yksityisteiden ylläpitoon. Vaasan yliopiston projektiasiantuntijan Heli Siirilän mielestä yksityisteiden ylläpidolla on suuri merkitys liikenneköyhyyden torjunnassa. Tästä syystä yksityisteiden ylläpito pitäisi turvata kohtuuhinnalla. Keinoina voisivat olla rahoituksen lisääminen, yksityistiekulujen huomioiminen kiinteistöveroissa ja alv-vähennysoikeuden lisääminen tiekunnille.

Asiaan on kiinnitetty huomiota myös EU:ssa. Fossiilisen energian verotuksen kiristämisestä johtuvaan energia- ja liikenneköyhyyteen suunnitellaan sosiaalista ilmastorahastoa. Sen avulla puututtaisiin sosiaalisiin ongelmiin, joita aiheutuu verotuksen kiristymisestä. Suomi on suhtautunut rahastoon kriittisesti.

Maaseudulla matka yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ääreen alkaa usein yksityistien varrelta. Saman tien varrelta hoidetaan myös monet teollisuuden kuljetukset, poimitaan marjat ja käydään luonnon helmassa. Vähin, mitä julkinen valta voisi tehdä, on se, ettei omilla päätöksillään vaikeuta maaseudulla asumista entisestään.