Suomi vahvistaa asemaansa maailmalla

Yhdysvaltain presidentin tapaaminen on merkittävä asia jokaiselle valtion päämiehelle, on Donald Trumpin linjauksista sitten mitä mieltä tahansa. Yhdysvaltain ykkösmiehen tapaaminen on erityisen iso asia presidentti Sauli Niinistölle sekä Suomen harjoittamalle ulkopolitiikalle.

Suomen rooli kansainvälisessä politiikassa on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Niinistö on harvoja valtionpäämiehiä koko maailmassa, jolla on kuluvan vuoden aikana henkilökohtainen tapaaminen maailman kolmen johtavan valtionpäämiehen kanssa.

Ennen Trumpin tapaamista Niinistö keskusteli kesällä Savonlinnassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja tapasi keväällä Suomessa vierailleen Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Lisäksi presidentti on tavannut Japanin pääministeri Shinzo Aben ja pystyy pitämään aktiivista yhteyttä Saksan liittokansleri Angela Merkeliin.

Niinistön tapaamistahti on eurooppalaisittainkin huomattava. Kun monesti Suomi vertaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa Ruotsiin, tällä hetkellä asemamme on länsinaapuria ainakin etukaarteen verran edellä

Mitä tapaamisilla sitten saadaan aikaan? Tulokset ovat usein hienovaraisia, jopa huomaamattomia, mutta suoralla kansainvälisellä kanssakäymisellä on mahdollista vahvistaa edelleen Suomen asemaa. Tällä on valtavan suuri arvo paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myös taloussuhteissa.

Trumpin esittämän vierailukutsun takana on Itämeren alueella kärjistynyt turvallisuustilanne. On hyvä, jos Yhdysvaltain presidentti on kiinnostunut pienen Suomen näkökulmasta asiaan. Taustalla on myös Niinistön ja Putinin taannoinen tapaaminen.

Niinistön ja Putinin välinen keskusteluyhteys osoittaa taas voimansa. Niinistön ehdotus sotilaskoneiden transpondereiden käytöstä on otettu huomioon myös Nato–Venäjä-neuvostossa, ja Suomelle on parhaassa tapauksessa tarjolla välittäjän rooli muissakin liennyttämistä edistävissä asioissa.

Niinistöllä saattaa olla myös mahdollista taivuttaa Trumpia toimiin energiasektorin päästöjen osalta. Vaikka Trumpin tempoilevassa tematiikassa ilmastonmuutosta ei aina virallisesti tunnusteta lainkaan, hiilen sitominen ja fossiilisten päästöjen vähentäminen kiinnostavat myös Yhdysvalloissa.

Kotimaan politiikkaan Trumpin tapaaminen tuottaa oman mausteensa. Presidentinvaalien lähestyessä Niinistön asema vahvistuu entisestään. Sitä vahvisti myös kristillisdemokraattien asettuminen Niinistön tueksi.

Muiden ehdokkaiden osalta tilanne on hankala. Niinistön asema on hyvin vahva. Se myös perustuu kansainvälisiin suhteisiin, joiden merkitystä on vaikea kiistää. Silti tätäkin on jo yritetty.

Muun muassa SDP:n ehdokkuutta tavoittelevien joukosta on esitetty arvioita, joiden mukaan Suomen kansainvälinen asema olisi viime aikoina heikentynyt. Tapahtuneen valossa argumentti kuulostaa kummalliselta.

Presidentinvaaliasetelma saattaa muutenkin muotoutua kummalliseksi. Tällä hetkellä Niinistön näyttäisi olevan mahdollisuus voittaa vaali jopa ensimmäisellä kierroksella, mutta äänestyspäivään on vielä aikaa.

Perinteisten suurten puolueiden osalta asetelma näyttää hankalalta. Keskustan Matti Vanhasen ehdokkuutta harva enää edes muistaa. SDP:n ehdokkuudessa vahvimmin kiinni olevaa Maarit Feldt-Rantaa taas harva muistaa muuten.

Perinteiset suuret puolueet saattavat hyvin kokea SDP:n taannoisen ehdokkaan Paavo Lipposen kohtalon ja jäädä yksinumeroisiin lukemiin.

Yllättävää kyllä Niinistön päähaastajiksi voivat nousta vihreiden gallup-nosteesta nauttiva Pekka Haavisto ja perussuomalaisten omaa linjaa vetävä Laura Huhtasaari. Myös oman puolueen perustanut Paavo Väyrynen aiheuttaa vielä oman hämminkinsä kokonaisuuteen.