Kiinteistövero lisää maatilojen ahdinkoa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti äskettäin puoliväliriihessään lasten päivähoitomaksujen alentamisesta. Päätös sai kiitosta muun muassa työmarkkinajärjestöiltä ja jopa oppositiopuolueilta.

Valtiontalouden kannalta päivähoitomaksujen alentaminen oli helppo päätös, koska alennus pienentää kuntien tuloja. Maksujen alentamisen on laskettu vähentävän kuntien tuloja ensi vuonna noin 90 miljoonaa euroa. Koska kuntien talous on jo valmiiksi heikolla tolalla, menetys pitää jotenkin korvata.

Hallitus kaavailee, että päivähoitomaksujen alentaminen korvataan kunnille korottamalla peruspalvelujen valtionosuuksia, nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja kiinteistöveron alarajaa. Hallitus päättää syksyn budjettiriihen yhteydessä tarkemmin, miten kuntien saama kompensaatio rahoitetaan.

Kiinteistöverojen korotuksesta on tullut automaatti, jolla korvataan hallitusten tekemien päätösten aiheuttamia kustannuksia. Kiinteistöverot ovat nousseet muutamassa vuodessa reippaasti. Viimeksi niitä korotettiin tämän vuoden alussa. Kuntaliiton mukaan verot nousivat vuoden alussa 145 kunnassa.

Kiinteistöverojen tuotto on kasvanut viidessä vuodessa lähes 40 prosenttia. Tänä vuonna verokertymän arvioidaan olevan 1,8 miljardia euroa.

Kaavailtuja kiinteistöverojen nostoa arvosteltiin keskiviikkona eduskunnassa, koska verojen kiristys nostaa asumiskustannuksia. Myös Kuntaliitto kritisoi veronkorotuskaavailuja.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Jari Koskisen mielestä kiinteistöverojen korottaminen vähentäisi kuntien liikkumavaraa tulevaisuudessa, koska kiinteistöverojen merkitys tulee sote-uudistuksen jälkeen olemaan kunnille entistäkin tärkeämpi. Reilumpi ja oikeudenmukaisempi tapa olisi Koskisen mielestä kompensoida menestys pelkästään yhteisövero-osuuksia muuttamalla. (Yle 3.4.)

Arvostelijoiden kuoroon liittyi myös päivittäistavarakauppa. HOK-Elannon kiinteistöjohtajan Jyrki Karjalaisen mielestä kiinteistöverojen korotus tuo paineita ruuan hintaan. Vaikka S-ryhmä ei aiokaan luopua halpuuttamiskampanjastaan, veronkorotusten tuoma paine ruuan hintaan vaikeuttaa S-ryhmän tilannetta. Ilman veronkorotuksia S-ryhmä voisi Karjalaisen mukaan halpuuttaa enemmän. (IL 4.5.)

Tilanne on Karjalaisen mukaan sellainen, että pitää mennä asiakkaiden kukkarolle.

On hyvä, että Karjalainen nostaa esiin kiinteistöverojen vaikutuksen ruuan hintaan. Samalla tavalla verojen korottaminen lisää myös maatilojen kustannuksia.

Viljelijöiden on kuitenkin huomattavasti kauppaa vaikeampi siirtää nousevia veroja hintoihin. Ruuan halpuuttaminen ja kustannusten nousu ovat pienentäneet tuloja entisestään. Kenen kukkarolle viljelijät voisivat mennä?

Osana maatalouden kriisipakettia hallitus päätti alentaa maatalousrakennusten kiinteistöveroa, mutta EU-komissio tyrmäsi hankkeen. Komission mielestä kyse olisi kielletystä valtiontuesta. Esimerkiksi Ruotsissa maatalousrakennuksista ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa lainkaan.

Erilaista käytäntöä perustellaan sillä, että Ruotsissa järjestelmä on ollut voimassa jo ennen EU-jäsenyyttä, joten sitä ei katsota valtiontueksi.

Kiinteistövero oli alun perin katumaksu, jota perusteltiin muun muassa katujen ja teiden kunnossapidon aiheuttamilla kustannuksilla kunnille. Nykyistä kiinteistöveroa ei voida perustella samalla tavalla. Se on puhtaasti kuntavero, jota maksetaan asuinpaikasta, palvelutasosta ja tuloista riippumatta.

Kiinteistöverojen jatkuva korottaminen lisää erityisesti hiljattain investoineiden maatilojen ahdinkoa. Tuotantotilojen verotuksen sijaan oikeudenmukainen verotus kohdistuisi tuloihin.