Kuntien tehtävistä on puhuttava nyt

Puolueilla alkaa olla kiire kuntavaalien ehdokkaiden etsimisessä, koska vaalit pidetään vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Vaikka korona ei siirtäisikään vaalien järjestämistä, niistä on tulossa koronan johdosta poikkeukselliset. Kokoontumisrajoitusten takia turuilla ja toreilla ei tavata, vaan vaalitilaisuudet siirtyvät yhä enemmän verkkoon.

Vaikka sosiaalisen median eli somen merkitys on vaaleissa viime vuosina lisääntynyt, korona on antanut muutokselle lisää vauhtia. Ylen kyselyn mukaan kuntavaaleista on tulossa ennennäkemättömät some-vaalit.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaista yli 40 prosenttia on sitä mieltä, että poliitikon toiminta ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa vaikuttaa äänestyspäätökseen erittäin paljon tai jonkin verran. Vahvimmin tätä mieltä ovat nuoret, naiset ja uusimaalaiset. (Yle 30.1.)

Viestinnän professori Pekka Isotalus on yllättynyt somen merkityksen nopeasta lisääntymisestä. Vajaa kaksi vuotta sitten pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen neljäsosa oli sitä mieltä, että some vaikutti heidän äänestyspäätökseensä.

Somen merkityksen kasvulla vaaleissa on sekä hyviä, että huonoja vaikutuksia. Poliittisen kulttuurin ja viestinnän tutkijan Aleksi Knuutilan mukaan some antaa uusia mahdollisuuksia kuntavaaleissa pienillä resursseilla kampanjoiville nuorille.

Knuutilan mukaan some voi myös muuttaa vaalien tunnelmaa ja luo enemmän vastakkainasettelua. Somessa konfliktinhakuiset ja vihaisuutta tai pilkkaa herättävät viestit lyövät hänen mielestään helpommin läpi.

Uutismedialiiton teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan sanomalehdet ja kaupunkilehdet ja niiden digiversiot ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, joista haetaan tietoa äänestyspäätöstä tehtäessä. Tässä tutkimuksessa some sijoittui television jälkeen neljänneksi.

Mitä varmemmin ilmaisee aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena. Ehdokkaiden kannattaa huomioida, että yli 55-vuotiaiden osalta somen merkitys on tutkimuksen mukaan vähäinen.

Riippumatta siitä, mistä äänestäjät hankkivat tietonsa äänestyspäätöksensä tueksi, on tärkeää, että keskustelua käydään ennen kaikkea kunnille kuuluvista tehtävistä. Vaikka valtakunnalliset teemat ovat vahvasti esillä myös kuntavaaleissa, niissä valittavat valtuutetut päättävät oman kuntansa asioista. Ennen äänestyspäätöstä kuntalaisten olisi hyvä tietää ehdokkaiden kannat kuntansa kehittämisestä.

Kaks – Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän kyselyn mukaan suomalaisten mielestä tärkeimmät kuntavaaliteemat ovat terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, kotikunnan talous ja lähiympäristön turvallisuus. Samat asia nousivat tärkeimmiksi myös neljä vuotta sitten tehdyssä kyselyssä.

Viime vuoden lopulla Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä kuntien valtuutettujen mielestä kuntavaalien tärkeimmät asiat olivat kotikunnan talous ja velkaantuneisuus, terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, peruskoulut, yrityspalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä lasten päivähoito.

Muita kuntalaisia läheisesti koskevia ja kuntien päätettäviä asioista ovat muun muassa maankäytön suunnittelu ja kaavoitus. Valtuustot päättävät esimerkiksi mihin ja mitä saa rakentaa. Kunnilla on oikeus myös pakkolunastaa yksityisten maita, mutta päätökset pakkolunastamisesta tekevät valtuustot. Valtuustot valitsevat myös kuntien edustajat kuntayhtymiin, liikelaitosten hallituksiin ja päättävät viimekädessä liikelaitosten tarpeellisuudesta ja toiminnasta.

Kuntavaalien alla pitää puhua niistä asioista, joista valtuustot voivat päättää.

Valtuutetut päättävät oman kuntansa asioista.