Matalat korot eivät ole ikuisia

Pankkitoiminta on kovassa muutoksessa. Pankit laajentavat toimintaansa uusille alueille. Samaan aikaan pankkimarkkinoille on tullut ja on tulossa uusia toimijoita. Digitalisaatio ja vuoden alussa voimaan tullut EU:n uusi maksupalveludirektiivi antavat muutokselle lisää vauhtia.

Finanssivalvonnan arvion mukaan muutos on asiakkaan kannalta hyvä asia, koska palvelujen saatavuus paranee, kustannukset laskevat ja valinnanvapaus kasvaa.

Myös riskit kasvavat, koska lainaa saa aikaisempaa helpommin. Finanssivalvonta onkin huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta. Se aikoo tänä vuonna tehostaa kulutusluottojen valvontaa.

Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen mielestä kulutusluottojen myöntämiskriteerien löysentäminen, puutteet säätelyn noudattamisessa ja kotitalouksien velkaantumisasteen lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut nousu ovat hälyttävä yhdistelmä.

Kulutusluottojen lisäksi myös asuntolainojen määrä on kasvanut vuosia. Viime vuoden lopussa kotitalouksilla on asuntolainaa yhteensä noin 96 miljardia euroa. Lainamäärä kasvoi edellisen vuoteen verrattuna 2,2 prosenttia. Lainanottoa on vauhdittanut poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Suomen Pankin mukaan joulukuussa nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,96 prosenttia.

Finanssivalvonta pyrkii suitsimaan kotitalouksien velkaantumista kiristämällä asuntolainojen lainakattoa. Kesäkuun alusta lähtien muiden kuin ensiasuntoa ostavien lainakatto laskee 85 prosenttiin, eli omaa rahaa asunnon ostoon pitää olla 15 prosentti asunnon hinnasta.

Uusien toimijoiden tuleminen lainamarkkinoille haastaa perinteisen pankkitoiminnan. Pankki- ja vakuutuspalveluja tarjoavat pankit muuttuvat entistä monialaisimmiksi yrityksiksi. Anneli Tuomisen mukaan pankki- ja vakuutusyhtiöt koettelevat terveyspalveluillaan toimilupiensa rajoja (MT 16.3.).

OP-ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mielestä pankki- ja vakuutusalan toimintarajoja pitäisi laajentaa muuttamalla lainsäädäntöä, koska muiden alojen yhtiöitä rajoitukset eivät koske. Pankkeja on säännelty Ritakallion mukaan vahvasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, mutta muilla aloilla vastaavaa säätelyä ei ole. Ritakallion mukaan isot kansainväliset yhtiöt voivat rynniä valloittamaan Suomea, jos lakia ei muuteta. (MT 4.4.)

Mahdollisina kilpailijoina Ritakallio mainitsee kiinalaisen verkkokaupan Alibaban, Googlen ja Facebookin.

OP-ryhmä on aktiivisesti laajentanut toimintaansa perinteisten pankkipalvelujen ulkopuolelle muun muassa terveydenhoitoon, asumiseen, liikenteeseen ja kauppojen maksuliikenteeseen. Ritakallio haluaa nyt suitsia pankkiryhmänsä laajentumishaluja uusille alueille. (MT 28.3.)

OP:n hallinnolle ja henkilöstölle osoitetussa kirjeessä Ritakallio muistutti, ettei ryhmä voi laajentua loputtomiin. OP:n pitää hänen mielestään keskittyä ydintoimintaansa pankki- ja vakuutusalalle. Uudesta linjauksesta huolimatta OP aikoo kehittää jo aloittamiaan uusia toimintoja.

MT:n haastattelussa Ritakallio varoitti korkoriskistä. Hänen mielestään valtion pitäisi myydä omistuksiaan yhtiöistä ja maksaa velkaa pois. Korot lähtevät ennen pitkään nousuun, ja samaan aikaan pörssikurssit voivat laskea.

Ritakallion muistutus korkojen noususta on aiheellinen myös muille kuin valtiolle. Vuosia jatkunut erittäin matalien korkojen aika saa helposti unohtamaan, ettei halpa lainaraha ole saavutettu etu. Matala korko ei ole ikuinen.

Vakuudetonta lainaa saa nykyisin helposti jopa tekstiviestillä. Lainan saannin helppous ei kuitenkaan vähennä lainan ottajan vastuuta. Laina pitää maksaa pois. Vaikka mitään rajua korkojen nousua ei ole näköpiirissä, parin prosenttiyksikön korkojen nousu voi suistaa velallisen talouden raiteiltaan.