Talous ei kestä verojen nostoa

Taloustieteilijä John Maynard Keynesin vuonna 1936 julkaiseman talousteorian mukaan taloustaantuman syynä on kysynnän vähyys. Teorian mukaan valtion pitäisi taantumassa lisätä kysyntää ja saada talous näin uudelleen vauhtiin.

Toisaalta vauhdikkaan talouskasvun aikana valtion pitää estää talouden ylikuumeneminen muun muassa veronkorotuksin.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus pyrki torjumaan vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä lisäämällä valtion velanottoa. Hallitus onnistui ainakin osin lievittämään yleismaailmallisen taantuman vaikutuksia Suomen talouteen.

Nykyinenkin hallitus ”elvyttää” taloutta ottamalla vuosittain noin seitsemän miljardia euroa lisää velkaa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ongelmana on, että taantuma on jatkunut pitkään ja näyttää ainakin Suomen osalta edelleen jatkuvan.

Suomella ei ole kuitenkaan loputtomasti varaa velkaantua. Julkisen velan osuus bkt:stä uhkaa ylittää kasvu- ja vakaussopimuksessa sovitun 60 prosentin rajan.

Velkaantumiskierteen katkaisemiseksi Kataisen hallitus sopi jo hallitusohjelmassa, että taloutta sopeutetaan yhtä suurilla veronkorostuksilla ja menoleikkauksilla.

Tähän mennessä hallitus on päättänyt noin viiden miljardin euroin sopeutustoimista. Käytännössä sopeutus on toteutunut kuitenkin suurimmaksi verotuksen kautta, koska menoleikkaukset ovat painottuneet kuntien valtionosuuksiin. Kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan reippaasti.

Hallituksella on pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan maaliskuun budjettiriihessä edessään kolmen miljardin euron säästöpäätökset.

Hallituksen linjaa arvostellaan yhä voimakkaammin. Talousasiantuntijoiden mukaan veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Työn ja kulutuksen verotus on Suomessa jo nyt Euroopan tiukinta.

Myös pienten hallituspuolueiden edustajat kritisoivat suunniteltuja verojen korotuksia ja leikkauksia.

Puolustusministerin, RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin mukaan on todennäköistä, että hallituksen linjasta ei voida pitää kiinni. Haglund muistuttaa, että hallituksen päätökset ovat kohdelleet kaltoin varsinkin maanviljelijöitä.

Ympäristöministeri, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi, ettei uusia sopeuttamispäätöksiä ehkä tarvitakaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mielestä uudet leikkaukset olisivat ihmisten kannalta todella tuhoisia. (MT 29.1.)

Hallituksen toimista huolimatta taloustilanne on heikentynyt edelleen. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että työpaikkoja on reilun vuoden aikana kadonnut 50 000. Holmin mukaan talouskasvua ja työpaikkoja pitäisi saada nopeasti lisää. (KL 28.1.)

Julkisen talouden velkaantumista on vaikea pysäyttää, koska kauppatase on vahvasti alijäämäinen. Verojen korottaminen ei kuitenkaan paranna yhtään Suomen kilpailukykyä eikä lisää talouskasvua.

Suunnitelmissa oleva ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverojen kiristäminen kohdistuisi eniten kaikista vähäosaisimpiin.

Sen sijaan, että hallitus keskittyy leikkausten ja veronkorotusten pohtimiseen, pitää tehdä päätöksiä, joilla lisätään suomalaisen työn ja tuotteiden kilpailukykyä sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa. Ilman talouskasvua julkista taloutta ei saada tasapainoon.

Jos uusia säästöpäätöksiä tarvitaan, pitää ne kohdistaa nopeasti kasvaneeseen byrokratiaan.