EU:n maatalousleikkaus ei näytä niin pahalta kuin pelättiin – hallitus on kuitenkin hankalassa neuvotteluasemassa
Suomen neuvotteluasemaa ei helpota se, että samalla pääministeri Orpo ajaa EU:n kokonaisbudjetin pienentämistä.
Kuva: Claudia Kuismin / valtioneuvoston kanslia, Kai Tirkkonen22.9.202505:30
Euroopan komissio julkaisi torstaina tarkempia tietoja tulevan kauden budjettiesityksestään. Jo aiemmin oli tiedossa, että komissio varaa Suomen kansalliseen kumppanuusohjelmaan 7,8 miljardia euroa seitsemän vuoden kaudelle. Käytännössä se koostuisi aluekehitys- ja maatalousrahoista.
Tarkennetun esityksen mukaan Suomen maataloudelle korvamerkittäisiin tästä 4,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen voidaan kohdentaa rahoitusta myös muusta kumppanuussuunnitelman osuudesta sekä Horizon Europe -ohjelmasta ja uudesta Euroopan kilpailukykyrahastosta. Komissio myös toivoo, että Suomi lisää maatalouden kansallista osarahoitusta.
Tarkennetun esityksen mukaan Suomen maataloudelle korvamerkittäisiin 4,8 miljardia euroa.
Budjettiesityksen vertailu nykyiseen kauteen ei ole yksinkertaista. Tukimuodot ja toimenpiteet ovat muuttumassa. Muun muassa nykyisin maaseudun kehittämisbudjetissa oleva Leader-rahoitus siirtyisi esityksessä aluekehityksen puolelle. Inflaatio taas on leikannut jo nykyisen kauden tukien ostovoimaa selvästi. Karkeasti nykykauden maatalousrahoitus on noin viisi ja puoli miljardia seitsemälle vuodelle.
Pudotusta komission esityksessä on siis noin 15 prosenttia. Suomen kohdalla leikkaus on pienempi kuin koko EU:ssa keskimäärin. Maatalousbudjetin päälle tulisivat mahdollisesti tutkimus- ja koheesiorahastosta käytettävät varat.
Komission esitys on herättänyt voimakkaita reaktioita eurooppalaisen maatalouden parista. Kyseessä on pelinavaus, joka elää Brysselin yöllisiin neuvotteluihin asti. Suomen osalta pudotus ei näytä niin pahalta kuin vielä kesällä arvioitiin. Samalla on selvää, että esitetty taso ei riitä turvaamaan Suomen huoltovarmuutta, saati parantamaan maatalouden kannattavuutta.
Pääministeri Petteri Orpolla (kok.) on kova työ esityksen muuttamisessa Suomen kannalta parempaan suuntaan. Neuvotteluasemaa ei helpota se, että samalla pääministeri ajaa EU:n kokonaisbudjetin pienentämistä.
On selvää, että esitetty taso ei riitä turvaamaan Suomen huoltovarmuutta.
Aikoinaan suurin vääntö EU:n kanssa käytiin siitä, saako Suomi maksaa kansallisia tukia viljelijöilleen. Nyt unioni suorastaan kannustaa lisäämään niitä. Samalla se tarkoittaa, että poliitikot eivät pääse maataloudessa enää EU:n selän taakse piiloon. Suomen ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta on mahdollista pitää huolta, kunhan poliittista tahtoa riittää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
