Sato- ja tulvatuhotnousevat korkeiksi

Kuluva satokausi on ollut harvinaisen vaikea. Kylmää kevättä seurasi sateinen ja viileä kesä. Sadonkorjuutöitä on pitänyt tehdä sateiden välissä. Korjuutyöt ovat vieläkin monessa paikassa kesken.

Sateita on tullut ympäri Suomea, mutta eniten ongelmia ne ovat aiheuttaneet Länsi-Suomessa. Viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa satoi vettä vuorokaudessa koko kuukauden sademäärän. Elokuussa tulvi pahiten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa veden alle jäi tuhansia peltohehtaareita.

Viime viikonlopun rajut sateet nostivat tulvia sellaisillekin alueille, joissa ei ole tulvinut miesmuistiin. Kuvat veden saartamista rakennuksista, veden katkaisemista teistä ja turvaan kuljetettavista ihmisistä ovat pysähdyttäviä.

Tulviin tottuneille pohjalaisillekin näin rajut syystulvat tulivat suurena yllätyksenä. Vahingot olisivat olleet vieläkin suuremmat, jos Suomen toiseksi korkein pato Kurikan Pitkämön altaalla olisi murtunut.

Vahinkojen arvioiminen on vasta alkutekijöissään, mutta jo nyt on selvää, että sekä sato- että tulvavahingot nousevat todella mittaviksi. On hyvä, että sekä puolustusministeri Carl Haglund (r.) että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ovat sanoneet, että vahinkoja voidaan korvata valtion varoista.

Valtion budjetissa on varattu satovahinkojen korvaamiseen noin kymmenen miljoonaa euroa ja tulvavahinkoihin noin 2,5 miljoonaa euroa. Rakennuksille, teille ja viljelyksille koituvat vahingot ovat kuitenkin paljon suuremmat. Ministeri Koskisen mukaan vahinkojen selvittyä hän esittääkin lisää rahaa lisäbudjettiin.

Suomessa on tehty paljoin töitä tulvien torjumiseksi. Varautuminen ei kuitenkaan aina riitä, koska varsinkin syystulvien torjunta on vaikeaa. Altaat ovat täynnä eikä vesimassoille ole varastopaikkoja. Vesistöjen säännöstelyn muuttaminen mahdollisten syystulvien varalta on myös vaikeaa.

Tulvien alle jäänyt sato on menetetty. Sadonkorjuu on vaikeaa, jopa mahdotonta niilläkin alueille, joita tulva ei varsinaisesti koske. Märille pelloille ei ole koneilla mitään asiaa.

Syyskynnöt ja lannan levitys siirtyvät erittäin myöhälle syksyyn tai jopa kevääseen. Säännösten mukaan lannan levitys on sallittua lokakuun 15. päivään asti. Lietettä ei saa myöskään levittää märkään maahan. Tänä syksynä kuivia peltoja ei kuitenkaan löydy mistään. Nyt tarvitaan maalaisjärkeä ja joustavuutta.

Monella kotieläintilalla on ensi talvena pulaa myös kuivikkeista. Sateinen kesä vähensi kuiviketurpeen tuotantoa eikä märkiä olkia ole voinut paalata.

Maatalouden kustannuskriisiä on tänä syksynä pahentanut viljojen suuri kuivaustarve. Esimerkiksi viime vuoteen verrattuna öljyn kulutus kuivaajissa on ollut vähintäänkin kaksinkertainen. Kustannusvaikutus on ollut tätäkin suurempi, koska polttoöljyn hinta on noussut muun muassa verokorotusten takia huimasti.

Välittömät sato- ja tulvavahingot on korvattava. Samalla on kuitenkin pohdittava mahdollista satovahinkojen yleiskorvausta poikkeuksellisen huonojen sääolosuhteiden takia. Viljelijöiden valmiiksi heikko taloustilanne huononee laatutappioiden ja kalliiden korjuu- ja kuivauskustannusten takia kohtuuttomasti.