Pienten kuntien ulkomaalaiset lukiolaiset ansaitsevat koulupaikkansa – vaikka opetus maksaa, kokonaisvaikutus yhteiskunnalle on yksinomaan myönteinen
Ulkomaalaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen kritisoiva Riikka Purra ei ole ajatuksineen yksin: Myös opetusministeriössä pienten koulujen ulkomaalaisiin suhtaudutaan kielteisesti niiden aiheuttamien kustannusten vuoksi.
Kinnulan lukion opiskelijat, Kiinasta tullut Bhone Min Thant (toinen vasemmalta) sekä Myanmarista saapuneet Nguyen Quynh Mai (takana) ja Khin Sabel Nyi. Kuvassa myös opettaja Emmilotta Kinnunen ja rehtori Niko Aihio. Kuva: Petteri Kivimäki19.2.202505:30
Pienten paikallisten lukioiden tulevaisuuden turvaaminen houkuttelemalla niihin opiskelijoita ulkomailta on ”kikkailua suomalaisten veronmaksajien rahoilla”, tuomitsi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra viime viikolla puolueensa kunta- ja aluevaalikiertueen yhteydessä Lapissa (Lapin Kansa 8.2.). Kyse ei ole yksin puheenjohtajan omasta ajattelusta, vaan asia on kirjattu myös puolueen kunta- ja aluevaaliohjelmaan: sen mukaan ”suomalaiset oppilaitokset on tarkoitettu lähtökohtaisesti suomalaisille, verorahat kotimaamme palveluihin”.
Vaikka Purran Lapin Kansalle antama lausunto koskikin vain Lapin lukioita, ilmiö on valtakunnallinen, ja ulkomaiset opiskelijat ovat saapuneet turvaamaan opinahjon säilymisen lukuisissa kunnissa eri puolilla maata. Esimerkiksi Keski-Suomen Kinnulassa opiskelijamäärän nousu paristakymmenestä yli neljäänkymmeneen on mahdollistanut lukion jatkon (MT 3.2.). Lukion loppuminen olisi tiennyt lukioon haluaville nuorille matkustamista joko 40 kilometrin päähän Reisjärvelle tai 50 kilometrin päähän Pihtiputaalle. Lapissa etäisyys lähimpään lukioon voisi monella kasvaa niin pitkäksi, että opiskelu vaatisi alaikäisten opiskelijoiden muuttoa kauas kotipaikkakunnasta. Pitkät koulumatkat ovat luonnollisesti lisäkustannus kunnalle.
Pienten lukioiden turvaaminen hyödyttää kuntia usein myös toista kautta: monilla lukioilla on ainakin osittain samat opettajat kuin kunnan yläkoulussa. Jos lukio loppuu, opettajille ei välttämättä ole enää tarjolla riittävästi opetustunteja. Vähenevät tunnit voisivat myös heikentää kuntien mahdollisuuksia palkata jäljelle jääviin tehtäviin päteviä ammattilaisia. Muutenkin lukion menetys heikentää kunnan elinvoimaa.
Perussuomalaisilta ulkomaalaisten opiskelijoiden tuloa vastustavaa puheenvuoroa saattoi odottaakin, mutta puolue ei suinkaan ole ensimmäisenä asialla. Viime keväänä pienten lukioiden ulkomaalaisia vastaan puhui julkisuudessa silloinen opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Yle 3.5.2024). Ministerin mukaan maahan tulevilla alaikäisillä ei ole täällä riittäviä turvaverkkoja, eikä myöskään ole ”kestävää, että veronmaksajat käytännössä maksaisivat tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukiokoulutuksen”. Ylen niin ikään haastatteleman, ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen tuovan Finest Future -yrityksen perustajan Peter Vesterbackan mukaan ministeriön nurja asenne on jo vuosina 2013–2015 opetusministerinä toimineen Krista Kiurun (sd.) peruja.
Toisen asteen koulutuksen Suomessa hankkiva ulkomaalainen on yhteiskunnalle erinomainen sijoitus.
Perussuomalaisten vaaliteesien suhteen kannattaa kiinnittää huomio myös siihen, että niissä edellytetään maahanmuuttajan kotouttamista ja osallistumista yhteiskuntaan, ”jonka välineitä ovat kielitaito, osaaminen ja työ”. Juuri näitä ominaisuuksia edistetään mitä suurimmassa määrin koulutuksella, joka sekin on puolueen peräänkuuluttamaa yhteiskuntaan osallistumista.
On myös muistettava, että toisen asteen koulutuksen Suomessa hankkiva ulkomaalainen on yhteiskunnan näkökulmasta erinomainen sijoitus: kielen oppiminen on lukioikäiselle yleensä helpompaa kuin vanhemmalle, ja MT:n Kinnulassa haastattelemat Myanmarista ja Vietnamista muuttaneet lukiolaiset vastasivatkin toimittajan kysymyksiin sujuvalla suomen kielellä. Jokaisella heistä oli myös suunnitelmissa jatkaa opintojaan muissa suomalaisissa oppilaitoksissa. Heitä varten ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ei tarvitse perustaa englanninkielisiä koulutusohjelmia. Niin ikään suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat heille ehtineet tulla tutuksi jo ennen opintoja toisin kuin tänne vasta aikuisiällä muuttavilla kielitaidottomilla opiskelijoilla.
Opetusministerien kielteisessä asenteessa näkyy siiloutuminen, josta suomalaista hallintoa tavan takaa moititaan. Vaikka lukiota suorittavista ulkomaalaisista aiheutuukin kustannuksia opetusministeriön hallinnonalalle, toisaalla ne tuovat kaivattua elinvoimaa ja parantavat huoltosuhdetta. Sen vaikutus on yhteiskunnalle kokonaisuudessaan plusmerkkistä.
Lapin Kansan uutinen: Riikka Purra tuomitsee Lapin lukioiden kikkailun ulkomaalaisilla opiskelijoilla
Ylen uutinen: Miljonääri Vesterbacka haluaa tuoda Suomeen 15 000 opiskelijaa – tuhat on tullut, ja ministeriö toivoo, ettei enempää tulisi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
