Vatulointikori pitää saada tyhjenemään

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toi hallitusneuvottelujen aikana poliittisen kieleen uuden termin vatuloida. Sipilän mukaan keskeneräiset ja lisäneuvotteluja vaativat asiat olivat vatulointikorissa.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan vatulointi tarkoittaa muun muassa hidasta, kömpelöä tai vaivalloista tekemistä.

Vatulointi kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Pääministeri Sipilän kolmaskaan, maanantaille asettama, takarajan ei tuottanut tulosta. Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen keinoista, joiden avulla Suomen kilpailukykyä parannettaisiin.

Sipilän asettamia takarajoja on pidetty hidassoutuisille työmarkkinaneuvottelijoille liian tiukkoina. Jonkinlainen aikataulu pitää kuitenkin olla, koska työmarkkinoilla ei perinteisestikään ole tapahtunut mitään ennen kuin viime hetkillä.

Vauhdittaakseen työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoa hallitus esitteli vajaa kuukausi sitten oman keinovalikoimansa. Esitys sai tyrmäävän vastaanoton ammattiyhdistysliikkeeltä. Hallituksen katsottiin sekaantuneen työmarkkinoille pakkolainsäädännöllä. Kukaan ei muistanut mainita, että kaikki lainsäädäntö on tarkoitettu noudatettavaksi.

Huolimatta siitä, ettei sopimusta saatu aikaiseksi, neuvotteluyhteys työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä toimii. Hallitus luopui maanantaina aikeista leikata sunnuntai- ja ylityökorvauksia, koska toteutuessaan esitys kohtelisi kansalaisia epätasa-arvoisesti. Leikkaukset kohdistetaan edellä mainittujen sijaan lomarahoihin.

Mielenkiintoiseksi lomarahojen leikkauksen tekee se, että aiemmin hallitus katsoi, ettei se voi niihin puuttua, koska ne perustuvat työehtosopimuksiin. Nyt hallitus aikoo tehdä lomarahat lakisääteisiksi. Tämän jälkeen niiden tasoa voi säädellä lailla.

Hallitus tuskin leikkaa lomarahoja ilman työmarkkinajärjestöjen hiljaista hyväksyntää. Järjestöt eivät kuitenkaan halunneet tehdä leikkausta itse, vaan ne jättivät likaisen työn hallituksen tehtäväksi.

Lomarahojen muuttaminen lakisääteisiksi sopii ay-väelle myös siksi, että muutoksen ansiosta lomarahaoikeuden piiriin tulee yli 200 000 uutta palkansaajaa.

Vaikka neuvotteluissa ei päästykään nyt sopimukseen, niitä jatketaan pääministerin toivomuksesta. Hallitus antaa kuitenkin tänään eduskunnalle tiedonannon kilpailukykypaketistaan.

Keskusjärjestöjohtajat eivät kuitenkaan usko, että hallituksen ”pakkolait” tulisivat koskaan voimaan. Lait eivät tulekaan voimaan, jos työmarkkinajärjestöt löytävät keskenään riittävät keinot kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kilpailukyvyn parantamisella ja velkaantumisen hidastamisella on kiire. Hallituksen maanantaina julkistaman budjettiesityksen mukaan valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa viisi miljardia euroa, vaikka hallituksen päättämien leikkausten nettovaikutus on noin 800 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkistaman talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvu jää lähivuosina verrokkimaita heikommaksi. Kuluvalle vuodelle ministeriö ennakoi 0,2 prosentin kasvua. Teollisuustuotannon arvioidaan olevan vuonna 2017 neljänneksen alempana kuin kymmenen vuotta sitten. Lisäksi työttömyys lisääntyy ja työttömyysjaksot pitenevät.

VM:n mukaan Suomen taloustilanne on vakava eikä velkasuhde ole lähivuosina taittumassa. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää jo tänä vuonna EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa sovitun 60 prosentin ylärajan. Ensi vuonna velkasuhde on 64 prosenttia ja vuonna 2019 jo 66,6 prosenttia.

On ymmärrettävää, että ammattiyhdistysliikkeen on tuskallista luopua saavutetuista eduista. Vaikeitakin päätöksiä on tehtävä. Neuvotteluaikaa ei ole loputtomasti, vaan työmarkkinoiden vatulointikori on saatava nopeasti tyhjäksi.