Vientiponnistelut valumassa hukkaan?

Euroopan unionin ja Venäjän välisen kauppasodan seurauksena eurooppalaiset elintarvike­markkinat menivät sekaisin. Aiemmin Venäjälle viedyille elin­tarvikkeille piti löytää uusia markkinoita. Tuottajille kauppasota on tullut todella kalliiksi, koska ruuan tuottajahinnat romahtivat.

Lisää ongelmia elintarvike­markkinoille aiheutuu Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta. Kiina vastasi Yhdysvaltojen asettamiin tulleihin nostamalla yhdysvaltalaisen soijan ja sianlihan tulleja. Nyt amerikkalaisille maataloustuotteille haetaan korvaavia markkinoita muun muassa Euroopasta.

Yhdysvallat ja EU ovat jo sopineet, että Yhdysvallat saa tuoda EU:n markkinoille lisää soijaa. Tuonti­kiintiön nostaminen oli vastapalvelus sille, ettei Yhdysvallat kiristä EU:sta tuotavien tavaroiden tulleja. Pari viikkoa sitten Euroopan komissio sai jäsenmaiden neuvostolta mandaatin neuvotella uudelleen Yhdysvalloista tuotavan hormonivapaan naudan­lihan tuontikiintiöstä. (MT 26.10.)

Paineita eurooppalaisille ruoka­markkinoilla tulee myös Etelä- Amerikasta. Niin sanotut Mercosur- maat haluaisivat tuoda Eurooppaan nykyistä enemmän muun muassa naudanlihaa.

Koska EU:n maatalouskomissaarin Phil Hoganin mukaan Yhdysvaltojen kanssa käytävät neuvottelut eivät aiheuta muutoksia nykyiseen kokonaiskiintiöön, olisi Yhdysvaltojen mahdollisesti saama lisäkiintiö pois muun muassa Mercosur-mailta.

Venäjän-viennin romahtaminen, elintarvikkeiden tuontipaineet ja alhaiset tuottajahinnat ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa on ponnisteltu ahkerasti elintarvikeviennin edistämiseksi.

Food from Finland -projektin tavoitteena on viennin kaksinkertaistaminen vuoden 2015 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vienti kasvoikin viime vuonna 1,6 miljardiin euroon, mutta tämän vuoden alkupuolella viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta pienempi.

Myös MTK on mukana elintarvikeviennin edistämisessä. Tavoitteena on vientiä edistämällä lisätä maatalouden kannattavuutta. Joulukuussa MTK:ssa aloittaa vientijohtajana Thimjos Ninios. Hänellä on kokemusta muun muassa sianlihanviennistä Kiinaan. (MT 5.11.)

Anne Mikkola aloittaa joulukuussa Lomalaidun ry:n ruokamatkailu­koordinaattorina. Hänen tehtävänään on nostaa ruokaa esiin matkailu­tuotteissa. Matkailijoiden tutustuttaminen suomalaiseen ruokaan on osaltaan ruuan vientiä.

On hyvä, että ruuan vientiin yritetään saada vauhtia ja sitä kautta nostaa tuottajahintaa. Viennistä saatavan hinnan pitää kuitenkin olla kotimaan hintoja korkeampi. Se ei onnistu, ellei elintarvikkeita pystytä brändäämään. Kilpailuilla maailman ruoka­markkinoilla suomalaiset eivät bulkki­tuotteilla pärjää eikä tuottajahinta nouse.

Toinen kysymys on, onko meillä vietävää? Tämän vuoden sato oli niin pieni, ettei omavaraisuutta saavutettu kuin kaurassa. Sitäkään ei riitä vientiin, jos halutaan kattaa kotimainen kysyntä.

Suurin ponnistuksin aloitettu sianlihan vienti saattaa loppua, koska sianlihan omavaraisuus on katoamassa. Tänä vuonna Suomessa tuotetaan kymmenen miljoonaa kiloa kulutusta vähemmän. Sianlihan vienti on tammi- syyskuussa vähentynyt 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Naudan­lihassa omavaraisuutta ei ole ollut enää vuosiin.

Suomalaiset kuluttajat haluavat tutkimusten mukaan syödä kotimaassa tuotettua ruokaa. Jos nykyinen kehitys­suunta jatkuu, kotimaista ruokaa ei ole riittävästi tarjolla. Olisi tietenkin hyvä, jos niukkuus nostaisi jäljelle jäävien tuottajien saamaa tuottajahintaa. Varmaa se ei ole. Varmaa sen sijaan on, että tuonti lisääntyisi entisestään.

Kannattava vienti on tuottajien ja elintarviketeollisuuden kannalta tietenkin hyvä asia. Ratkaisu ruuan tuotannon kannattavuuteen löytyy kuitenkin kotimarkkinoilta ja ruokaketjun oikeudenmukaisesta toiminnasta.