Päätösten tekeminen Brysselissä vaikeaa

Viljelijöiden viime perjantaina järjestämä traktorimarssi Helsingin Senaatintorille lisäsi suomalaisten ymmärrystä maatalouden talousahdingosta.

Viikonloppuna Gallup Elintarviketiedon tekemään kyselyyn vastanneista 96 prosenttia ymmärsi traktorimarssin sanoman. Lähes 70 prosentin mielestä viljelijöiden taloustilanne on joko melko tai erittäin huono. Traktorimarssi lisäsi myös vastanneiden mielenkiintoa siihen, mitä viljelijät halusivat kertoa.

Vaikka poliittisilta päättäjiltäkin tuli laajalti ymmärrystä ja sympatiaa viljelijöiden talousahdingolle, lupaukset tilanteen parantamiseksi jäivät vähäisiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi kääntää kaikki kivet kriisirahoituksen saamiseksi erityisesti EU:sta. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi viedä asiaa eteenpäin maanantain EU:n maatalousministereiden kokouksessa.

Maatalousministereiden kokouksessa ei kuitenkaan saatu merkittäviä päätöksiä aikaan, vaikka maatalouskomissaari Phil Hogan ennen kokousta sellaisia lupaili. Uutta kriisipakettia ei tullut, ja olemassa oleva maatalouden kriisirahasto jätettiin koskematta. Päätökset siirtyivät jälleen kerran tulevaisuuteen.

Maatalousministereiden kokous osoitti, kuinka vaikeaa päätöksenteko EU:ssa on. Tiilikaisen mukaan jäsenmaiden kannat lisärahan tarpeesta ja siitä, mistä rahat otettaisiin, ovat levällään. Komissio on viestittänyt, ettei ylimääräistä rahaa ole.

Rahasta on ollut koko ajan pulaa. Viime syksynä viljelijöille maksettu symbolinen kriisituki otettiin maatalouden omasta budjetista.

Komissio harkitsee nyt mahdollisuutta, että jäsenmaat voisivat väliaikaisesti korottaa viljelijöille maksettavia kansallisia tukia.

Tähän saakka jäsenvaltiot ovat voineet maksaa tilaa kohden tukea kolmen vuoden aikana 15 000 euroa. Tämän niin sanotun de minimis -tuen korottaminen merkitsisi sitä, että tuki voitaisiin tuplata ja puolet siitä maksaa jo tänä vuonna. Päätöstä tästäkään asiasta ei tehty.

Tiilikainen lupasi perjantaina viljelijöille, että ensi syksynä maksetaan maataloustukien ennakot korotettuina. Asiasta päätetään EU:ssa myöhemmin.

Yksi suurimmista syistä viljelijöiden talousahdinkoon on EU:n ja Venäjän tosilleen asettamat pakotteet. Vastavetona EU:n asettamille pakotteille Venäjä sulki rajansa EU:sta tuotavilta elintarvikkeilta.

On oikeudenmukaista, että pakotteiden seurauksista vastaavat niiden aiheuttajat. Tähän saakka yhdessä päätettyjen pakotteiden laskun maksajiksi ovat joutuneet viljelijät. EU:n into siirtää vastuuta yksittäisille jäsenmaille kertoo, ettei päätöksistä haluta kantaa vastuuta. Pääministeri Juha Sipilä on oikeassa, että varat kriisirahoitukseen pitäisi löytyä EU:sta.

Pakotteisiin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin ei ole näköpiirissä helpotusta. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan aika pakotteiden poistamiseen ei ole vielä, eikä kukaan ole rintamasta lähtemässä. Soinin mielestä Suomenkin viljelijöiden ahdinko ei ole pakotteiden syytä, vaan Venäjän vastapakotteiden syytä. (HS 15.3.)

Pakotteista EU:ssa päätettäessä tiedettiin, että Venäjä vastaa niihin. Pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksena ruokamarkkinat Euroopassa ovat sekaisin ja viljelijät vaikeuksissa. EU:n kykenemättömyys päätösten tekemiseen on viljelijöiden talousahdingon aliarvioimista ja vastuun pakoilua.

Koska ministerineuvosto ja komissio eivät pysty päätöksiä tekemään, asia pitää nostaa EU:n jäsenmaiden johtajista koostuvan Eurooppa-neuvoston asialistalle kiireellisenä. Viivyttelyyn ei ole yhtään aikaa.