Muutokseen Nato-asiassa varauduttava
Turkin pelaaminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä heikentää Naton yhtenäisyyttä. Sen ei kuitenkaan saa antaa aiheuttaa säröä Suomen ja Ruotsin suhteille
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan väläytti mahdollisuutta ratifioida Suomen Nato-jäsenyys ennen Ruotsia. Kuva: Adem AltanSuomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa. Hakemus ei kuitenkaan ole yhteinen, vaan maat hakevat jäsenyyttään itse. Molemmissa maissa on kuitenkin korostettu, että yhteisestä prosessista on etua kummallekin. Prosessi ei ole kuitenkaan edennyt, koska Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet sopimuksia. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi Ylen aamutelevisioissa, että Suomi voi joutua harkitsemaan, halutaanko Nato-jäsenhakemusta edistää yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa (Yle 24.1.). Presidentti Sauli Niinistö vakuutti pari päivää myöhemmin Ylen A-talkissa, että Suomi ja Ruotsi jatkavat prosessia kohti sotilasliitto Natoa edelleen yhtä matkaa. (Yle 26.1.)
Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin sopimukset helmikuun alussa yhtaikaa ilman ennakkoehtoja. Turkilla sen sijaan on erilaisia vaatimuksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille. On arvioitu, ettei asiassa tapahdu mitään, ennen Turkissa toukokuussa pidettäviä vaaleja. Turkin presidentti Erdoğan yllätti viime sunnuntaina sanomalla, että Turkki voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ilman Ruotsia. Haaviston ääneen ajattelua ja Erdoğanin yllättävää lausuntoa on tutkittu Ruotsissa tarkasti. Eilen pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasi Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin.
Jos Turkin suhtautuminen Ruotsia kohtaan ei lievene, Suomi joutuu päättämään, jatketaanko prosessia ilman Ruotsia. Suomalaisten mielestä näin voitaisiin tehdä. Ilta-Sanomien eilen julkistaman kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyys ei saa riippua Ruotsin aikataulusta. Tätä mieltä oli 53 prosenttia vastaajista. Ruotsin kanssa samaan aikaan Natoon menemistä kannatti 28 prosenttia. (IS 2.2.)
Turkin pelaaminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä heikentää Naton yhtenäisyyttä. Sen ei kuitenkaan saa antaa aiheuttaa säröä Suomen ja Ruotsin suhteille. Yhtäaikainen Nato-jäsenyys on tärkeä tavoite, mutta muutoksiin pitää varautua. On Ruotsinkin kannalta nykyistä tilannetta parempi, jos edes Suomen jäsenyys toteutuisi mahdollisimman pian. Se ei ole yksin Suomen tahdosta kiinni. Joka tapauksessa jossain vaiheessa molemmat maat ovat Naton jäseniä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





