Sotessa on tilausta osuustoiminnalle

Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu esittää tuoreessa Osuustoiminta-lehdessä, että osuustoiminta otettaisiin mukaan uudistettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin (OT 5/2016).

Karhun mukaan maakuntien palvelulaitosten uudet yhtiöt voidaan organisoida osuuskuntamuotoon yhtiöittämisen sijaan. Kyseessä olisi uudenlainen julkisen omistuksen ja kansalaisten osallisuuden liitto. Osuuskuntamallissa toteutuisivat jäsenasiakkaiden osallisuus ja osallistuminen yhtä aikaa julkisen omistuksen vakauden kanssa.

Palvelujen järjestämistä osuuskuntien kautta pitää harkita myös kuntiin jäävissä palveluissa.

Aivan tyhjästä ei sote-osuuskuntia tarvitse aloittaa, koska Suomessa on jo noin sata alan osuuskuntaa.

Esimerkiksi suuret osuustoiminnalliset yritykset ovat jo nyt mukana terveysliiketoiminnassa. Sosiaali- ja terveysalan pienemmät yhteisöt voivat Karhun mukaan yhdistää voimansa ja organisoida uusia vahvoja osuuskuntia, koska yksin pienten yritysten elintila on ahdas.

Karhu muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä palveluja. Hänen mielestään sen kannattaa omistaa nämä palvelut, jolla on asiaan suurin intressi. Osuustoiminnan arvot ja periaatteet ovat Karhun mukaan yhteensopivat sosiaali- ja terveysalan ihmiskäsityksen kanssa.

Isoissa osuustoiminnallisissa yrityksissä korostetaankin terveyspalveluja osana jäsenten palvelemista.

OP Vahinkovakuutuksen liiketoimintajohtajan Olli Lehtilän mukaan laajentuminen terveyspalveluihin on OP-ryhmälle luonnollinen askel. Lähi Tapiolan terveydenhuollon johtajan Jarno Mäkisen mielestä keskinäisen vakuutusyhtiön arvomaailmaan sopii erittäin hyvin terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy.

Sote-ratkaisun keskeiseksi osaksi on noussut valinnanvapaus. Palvelujen käyttäjä voi valita yksityisen tai julkisen palveluntuottajan välillä.

Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry:n puheenjohtajan Jarmo Hännisen mielestä valinnanvapaus ei kuitenkaan välttämättä tuo mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen sisältöön. Asiakas voi kyllä vaihtaa palvelun tarjoajaa, mutta ei voi vaikuttaa siihen, millaisia palvelut ovat. Osuuskunnissa valta ja vastuu ovat jäsenillä.

Hännisen mukaan sote- ja maakuntauudistus saattaa johtaa päätöksenteon keskittymiseen ja etääntymiseen. Jos vaikutusmahdollisuus palvelujen sisältöön ei toteudu poliittisen päätöksenteon kautta, pitää mennä lähemmäksi palvelujen käyttäjiä. Osuustoimintamallissa vaikutusmahdollisuus on Hännisen mielestä sisäänkirjoitettu.

Karhun esitys pitää ottaa kunnissa ja tulevissa maakunnissa tosissaan ja punnita asiaa ennakkoluulottomasti.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sopivat hyvin toteutettavaksi osuustoiminnan avulla, koska osuustoiminta on tuttua suomalaisille. Lähes jokainen on ainakin yhden osuuskunnan jäsen.

Osuustoiminta syntyi 1800-luvun puolessavälissä Britanniassa ratkaisuksi sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Suomeen aatteen toi Hannes Gebhard vuosisadan lopulla. Ensimmäinen osuuskuntalaki säädettiin Suomessa jo vuonna 1901.

Runsaassa sadassa vuodessa Suomesta on tullut osuustoiminnan suurvalta. Osuuskuntia on lähes 5 000 ja niissä on jäseniä yhteensä yli seitsemän miljoonaa. Osuustoiminnallisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa.

Osuustoiminnalla on vahva asema muun muassa kaupassa, vakuutus- ja pankkitoiminnassa sekä ruuan- ja puunjalostuksessa. Osuuskuntien ensisijainen tehtävä on tuottaa etuja ja palveluja jäsenilleen. Miksei myös sosiaali- ja terveyspalveluja?

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon siitä, että suuret kansainväliset toimijat valtaavat markkinat ja vievät voitot mennessään. Tähänkin uhkaan osuustoiminta on oiva lääke.