Kuntauudistus ei kehuja kerännyt

Rajun kuntauudistuksen pitäisi olla pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman kuuden puolueen hallituksen yhteinen kärkihanke. Hallituksen virkamiestyönä markkinoima karttaharjoitus ei kuitenkaan näytä kunnille kelpaavan.

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) johtama mallin esittelykierros ympäri Suomea osoitti, etteivät kunnat halua ylhäältäpäin saneltua kuntarakennetta. Virkkusen kunniaksi on kuitenkin todettava, että huolimatta kovasta vastustuksesta ja asiantuntijoiden epäilyistä koko hankkeen laillisuudesta, on Virkkunen kuitenkin uskollisesti hanketta puolustanut.

Kuntakierroksen perusteella voi päätellä, että pitää olla aikamoinen optimisti, jos uskoo hankeen menevän esillä olevan karttaharjoituksen mukaisena läpi. Suurin osa kunnista ei vapaaehtoisesti itsenäisyydestään luovu, eivätkä pakkoliitokset nykyisen hallituksen aikana tule kysymykseen, koska SDP ei pakkoliitoksia halua.

Nykyisen kuntajaon romuttamista vastustetaan samaan tapaan joka puolella maata, riippumatta siitä, mitkä puolueet alueen kunnissa ovat vahvoilla ja kuinka suuria kunnat ovat. Maan hallituksen kannalta omien kannattajien kiihkeä vastustus on vähintäänkin kiusallista.

Kuntauudistuksen aluekierros päättyi keskiviikkona Helsingissä. Valtaosa Uudenmaan kunnista epäili esityksen tuomia hyötyjä. Ainostaan Helsinki kannatti miljoonakaupungin perustamista.

Helsingin naapurit vastustivat liitosta Helsingin kanssa, koska ne pelkäävät omien vaikutusmahdollisuuksiensa ja palvelurakenteensa puolesta. Samoja asioita pelkäävät myös monet muut keskuskaupunkien kehyskunnat eri puolilla maata. Maakuntakeskuksille kuntaliitokset sen sijaan sopisivat paremmin.

Oli jo etukäteen selvä, että hallituksen esittämä kuntauudistus tulee saamaan tylyn vastaanoton. Näin suurta ja perustavanlaatuista uudistusta pitäisi valmistella huomattavasti paremmin ja mahdollisimman laajalla pohjalla. Pienemmistäkin asioista on perustettu parlamentaarisia työryhmiä. Nyt uudistus päätettiin hallitusneuvotteluissa eikä kuunneltu ketään.

Uudistusta lähdettiin esittelemään ilman selkeää mallia siitä, miten sosiaali- ja terveyshuolto järjestetään ja miten keskiasteen koulutus hoidetaan. Hallituksen kuntarakenne-esitys on raamit ilman mitään sisältöä.

Monet asiantuntijat ovat todenneet, ettei kuntien ikärakennetta, huoltosuhdetta ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ratkaista rajoja piirtelemällä. Näihin ongelmiin täytyy ratkaisua etsiä muun muassa kuntien, valtion ja maakuntien tehtävien jaosta.

Kaikesta huolimatta kunnissa on tapahtunut viime vuosien aikana vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja niitä tapahtuu edelleen. Kunnissa myös etsitään ratkaisuja, miten tulevaisuudessa velvoitteet hoidetaan. Oleellinen ero hallituksen esitykseen on se, että näitä töitä on tehty kuntien omista lähtökohdista ja oman harkinnan perusteella.

Hallituksen huoli kuntien taloudellisen aseman heikkenemisestä on aiheellinen. Samaan aikaan hallitus kuitenkin heikentää kuntien taloudellista pohjaa leikkaamalla valtionosuuksia ja siirtämällä kunnille lisää tehtäviä.

Torstaina tehty raamiratkaisu merkitsee kunnille valtionosuuksien vähentymistä noin 260 miljoonalla eurolla. Lisäksi työtulovähennyksen ja verotuksen perusvähennyksen korottaminen vähentävät kuntien verotuloja. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio pakottaa kunnat nostamaan veroprosenttiaan.

Kuntakierroksen perustella hallituksen on vaikea jatkaa valitsemallaan linjalla. Sanelulla ja kuntien taloutta edelleen kiristämällä ei demokraattisessa yhteiskunnassa asioita voi hoitaa.