Palvelujen keskittämishuumassa unohtuu tämä kriittinen seikka
Maakuntakenttien lentoja operoidaan tulevaisuudessa Helsinki-Vantaalta. Keskittäminen tuo tehokkuutta, mutta myös riskejä.
Maakuntien lennonjohto aiotaan keskittää Helsinki-Vantaan lentoasemalle.29.6.202608:28
Lue artikkelin tiivistelmä- Finntraffic keskittää maakuntakenttien lennonjohdon Helsinki-Vantaalle vuosina 2030–2032. Artikkeli käsittelee keskittämisen tehokkuutta ja riskejä.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Kun tulevaisuudessa istut lentokoneessa matkalla Ouluun, Ivaloon, Kittilään, Kuusamoon, Turkuun, Maarianhaminaan tai Vaasaan, sinut johdatellaan laskuun kohdekentän sijaan Helsinki-Vantaalta. Kyse on liikenneohjauspalveluista vastaavan Finntrafficin hankkeesta perustaa Helsinki-Vantaalle etälennonjohtokeskus.
Lennonjohto on tarkoitus keskittää Helsinki-Vantaalle vuosina 2030–2032. Muutosten piti tulla voimaan alun perin jo 2025–2027 aikana, mutta kilpailutuksesta tehdyt valitukset ovat hidastaneet prosessia.
Etälennonjohto ei ole suomalainen keksintö, vaan esimerkkejä on muun muassa Ruotsista. Digiajan vauhdittama keskittäminen on tehokkuusmielessä joskus perusteltua, mutta voi tuoda myös riskejä.
Harhautuneiden ukrainalaisdroonien takia Suomeen kohdistunut uhka sulki Helsinki-Vantaan kentän muutamaksi tunniksi toukokuun puolivälissä, ja koneet ohjattiin varakentille. Keskitetty lennonjohto olisi vihollisen näkökulmasta houkutteleva kohde kriisitilanteessa.
Suomessa sotilaslennonjohto ja siviililennonjohto toimivat tiiviissä yhteistyössä, mutta etäjohtokeskuksen johdettavaksi ei siirretä lentoasemia, joilla on Puolustusvoimien lentotoimintaa.
Kuten Ukrainasta on nähty, kriisi voi kestää pitkään, jolloin huoltovarmuuden turvaamiseksi pitää kuitenkin kyetä pyörittämään myös rahtilentoja ja välttämätöntä henkilöliikennettä.
Keskitetty lennonjohto olisi houkutteleva kohde kriisitilanteessa.
Suomessa on karsittu myös poliisiasemien ja hätäkeskusten määrää, vaikka hälytystoiminnassa paikallistuntemuksella ja yksiköiden näkymisellä katukuvassa on merkitystä. Hyvinvointialueilla on vähennetty terveysasemia ja lisää karsintaa voi olla tulossa. Tieliikenteen ohjaus keskitetään kahteen, Tampereella ja Helsingissä toimivaan keskukseen.
Öljy-yhtiö Neste lakkautti Naantalin-jalostamonsa vuosikymmenen alussa, mikä herätti yllättävän vähän pohdintaa öljynsaannin turvaamisesta poikkeusoloissa. Esimerkiksi mittavia öljyn varmuusvarastoja ylläpitävä Huoltovarmuuskeskus ei ole pitänyt keskittämistä ongelmana. Venäjän Hyökkäys Ukrainaan oli tuolloin vasta suunnitelma-asteella, mutta Krim ollut miehitettynä jo vuosia. Itänaapuri ei muutenkaan esiintynyt varsinaisena rauhanrakentajana. Hyökkääjän ei tarvitsisi nykyisessä tilanteessa pohtia, mihin yksikköön se yrittäisi iskeä halutessaan lamauttaa polttoaineiden jalostuksen Suomessa.
Hyökkääjän ei tarvitsi arpoa, mihin yksikköön iskeä.
Kela saattaa jatkossa säilöä asiakastietojaan pilvipalveluissa eri maissa. Oikeusministeriö sentään perui vaalien teknisen tietojärjestelmän siirtämisen yhdysvaltalaiseen palveluun.
Suojelupoliisi on varoittanut tietojen siirrosta aiheutuvista riskeistä. Kun tiedon säilöminen on myyty ulkomaiselle yritykselle, tiedon asiallisen käsittelyn ja tietosuojan toteutumisen varmistaminen vaikeutuu. Maailman digitalisoituessa tiedosta on tullut ravinnon, veden ja kriittisten luonnonvarojen kaltainen rahanarvoinen raaka-aine. Arkaluonteisen tiedon ei saa antaa päätyä kauppatavaraksi.
Riskeihin on herätty myös EU-tasolla. Kriittistä dataa saisi komission mukaan käsitellä jatkossa vain eurooppalaisessa omistuksessa olevissa palveluissa. Amazon, Microsoft ja Google hallitsevat noin 70 prosenttia Euroopan pilvipalvelumarkkinoista, mikä on tehnyt Euroopasta riippuvaisen jenkkijäteistä. EU:n on tarpeen pyrkiä omavaraiseksi energian lisäksi tiedon ja datan osalta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
