Kiina ravistelee maailman talouksia

Kiinan nopeasti kasvanut talous on ollut pitkään yksi merkittävimmistä maailmantalouden vetureista. Kiina on vetänyt muita mukanaan, koska kasvu on tarvinnut muista maista muun muassa investointitavaroita ja raaka-
aineita.

Kiinan merkityksestä kertoo, että 
maan osuus maailmantalouden kasvusta on ollut viimevuosina noin kolmannes.

Kiinan talouskasvu on heijastunut myös Suomeen. Moni suomalainen pörssiyhtiö on vahvasti sidoksissa Kiinaan. Esimerkiksi hissiyhtiö Koneen tilauksista 40 prosenttia tuli viime vuonna Kiinasta. Kiinan markkinoiden veto on tärkeää myös Wärtsilälle, 
Cargotecille, Metsolle ja Valmetille.

Metsäteollisuudelle Kiinan kasvava kysyntä on tärkeää, koska nouseva elintaso lisää muun muassa pehmopaperin valmistukseen käytettävän selluloosan kysyntää. Venäjän markkinoiden sulkeuduttua myös ruuan vientiä Kiinaan on pyritty lisäämään.

Kiinan talouskasvun on ennakoitu olevan tänä vuonna noin seitsemän prosenttia. Kasvu on merkittävä, koska Kiina on maailman toiseksi suurin kansantalous. Raaka-ainemarkkinoilla Kiina on suuri peluri. Kiinan ongelmat ovatkin näkyneet raaka-aineiden rajuna hinnanlaskuna.

Viime aikoina on herännyt epäilyjä siitä, että Kiinan talouskasvu jää 
ennakoitua pienemmäksi. Epävarmuutta on lisännyt, että Kiina devalvoi valuuttansa pari viikkoa sitten. Osake­markkinoilla devalvaatio aiheutti paniikin. Pörssikurssien voimakas lasku Kiinassa tartutti pörssit ympäri maailmaa.

Kiinalaisten osakkeiden arvosta on kadonnut kesäkuun puolenvälin jälkeen lähes 40 prosenttia. Shanghain pörssin arvosta hävisi viikon aikana lähes 20 prosenttia. Helsingissä kurssit laskivat viikossa yli 11 prosenttia. 
Suurinta lasku oli viime maanantaina.

Huolimatta siitä, että pörssikurssit ovat reagoineet voimakkaasti Kiinan epävarmuuteen, kyse ei ole totaalisesta romahduksesta. Esimerkiksi Euroopassa kurssit ovat nyt palautuneet alkuvuoden tasolle. Kurssit nousivat alkuvuoden aikana, koska Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman.

Pörssikurssien rajut muutokset eivät välttämättä kerro reaalitalouden tilanteesta, koska osakemarkkinoilla on kyse myös psykologiasta.

Vaikka osakekurssit nousivatkin eilen, niin maailmanlaajuiset suuret heilahdukset osakkeiden arvoissa ovat kuitenkin muistutus globalisaatiosta ja siitä, että markkinat ovat yhteiset. Nopeat ja suuret kurssimuutokset kertovat myös maailmamarkkinoilla jatkuvasta epävakaudesta.

Jos Kiinan talouden ongelmat osoittautuvat pitkäaikaisiksi, se on erittäin huono uutinen myös Suomen taloudelle. Investointitavaroita valmistavana ja viennistä riippuvaisena maana Suomi on erittäin riippuvainen maailmanmarkkinoiden tilasta.

Vientitilastojen mukaan viime vuonna tavara- ja palveluvienti supistui vajaan prosentin. Tästä vuodesta ei ole alkuvuoden perusteella odotettavissa parempaa.

Maanantaina OP-ryhmä ja Aktia heikensivät Suomen talouskasvu­ennustetta sekä kuluvan että ensi vuoden osalta. Molempien pankkien mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna.

Vetoapua ei ole odotettavissa kotimaisesta kysynnästäkään, sillä Aktian 
pääekonomistin Anssi Rantalan 
mukaan kotitalouksien säästämisaste 
painui viime vuonna nollaan. Se tarkoittaa, että kotitaloudet eivät voi enää lisätä kulutusta velkaantumatta lisää.

Rantalan mukaan tarvittaisiin vientivetoista kasvua. Viennin kasvattaminen tilanteessa, jossa kysyntä maailmanmarkkinoilla on heikkoa, edellyttää kilpailukyvyn merkittävää parantamista. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kaatuminen jo ennen varsinaisia neuvotteluja ei tässä 
suhteessa lupaa hyvää.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamalla hallituksella on vaativa tehtävä kääntää Suomen talouden kurssi. Tehtävää vaikeuttaa entisestään, että vahvassa talouskasvussa ollut Kiina joutui turvautumaan deval­vaatioon ja korkojen alentamiseen vientikilpailukykynsä parantamiseksi.