Uudistushankkeet uhkaavat koulutusta

Suomen yksi ylpeydenaihe on aiheellisesti ollut maailman parhaisiin kuuluva koululaitos.

Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset peruskoululaiset ovat pitkään sijoittuneet aivan kärkisijoille. Kiinnostus suomalaista mallia kohtaan on ollut muualla niin suurta, että koulutusjärjestelmästämme on suunniteltu jopa yhtä vientivalttia.

Viime joulukuussa julkistetussa Pisa-tutkimuksessa Suomi pärjäsi aikaisempia vuosia heikommin. Vaikka tulos oli eurooppalaisittain vielä hyvä, olivat monet Aasian maat ajaneet Suomen ohi.

On hyvä, että Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että korkeatasoinen koulutus on yksi tärkeimmistä menestystekijöistä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Koulutuksen uudistaminen on ollut pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen esityslistalla korkealla. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2020 maailman osaavin kansa. Tavoite on kova, mutta se on saavutettavissa.

Tavoitteeseen yltäminen edellyttää kuitenkin koulutuksen riittävien resurssien turvaamista. Leikkaamalla, yhdistämällä ja keskittämällä tavoitetta ei saavuteta.

Pienten ala-asteiden lakkauttaminen on jatkunut jo pitkään. Nyt myös suurta osaa lukioista ja ammattikouluista uhkaa lakkauttaminen, jos opetusministeriön alustavat suunnitelmat toteutuvat.

Opetusministeriön suunnitelmien mukaan monialaisen ammattikoulutuksen järjestäjällä pitäisi olla vähintään 2 000 opiskelijaa ja lukioissa vähintään 500 opiskelijaa. Toteutuessaan suunnitelmat tarkoittavat ammattioppilaitosten määrän puolittumista ja lukioiden määrän lähes puolittumista.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistutti keskiviikkona OAJ:n valtuustossa, että toisen asteen koulutuksesta on nykyisen hallituksen kaudella leikattu 500 miljoonaa euroa. Luukkaisen mielestä leikkausten vaikutukset on pimitetty opiskelijoilta ja heidän vanhemmiltaan.

Hallituksen tavoitteet ovat opetuksessa samanlaiset kuin kuntauudistuksessakin, vahvempien peruskuntien sijaan puhutaan vahvemmista oppilaitoksista. Monelle opiskelijalle tämä tarkoittaa aikaista muuttamista opiskelujen perässä omasta kodista.

Opetuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin saattaa tuottaa teoriassa säästöjä, mutta todellisuus on toinen. Varsinkin perusopetuksessa ja keskiasteen opetuksessa suuruuden eduista ei ole näyttöä. Muutama kuukausi sitten julkistetun selvityksen mukaan parhaat oppimistulokset on saavutettu pienissä lukioissa.

Luukkaisen mukaan säästöt tarkoittavat, että koulutuksen saatavuus heikkenee ja osa nuorista putoaa koulutuksen ulkopuolelle. Tähän Suomessa ei ole varaa.

Suomalaisen laadukkaan perusopetuksen perustana on ollut sekä sosiaalinen että alueellinen tasa-arvoisuus. Jos koulutukseen suunnitellut säästöt toteutetaan, murretaan samalla edellämainitut periaatteet. Jo nykyisellään moni keskiasteen opiskelija joutuu asumaan viikot asuntolassa.

Laadukas koulutus on yhteiskunnan suurin investointi tulevaisuuteen. Tästä syystä siitä tehtävät säästöt pitää miettiä erityisen tarkasti. Koulutusta pitää toki yhteiskunnan kehityksen ja ammattien vaatimusten muuttumisen seurauksena kehittää jatkuvasti.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) totesi OAJ:n valtuustossa, että koulutusleikkaukset ovat ylittäneet moneen kertaan hänen kipukynnyksensä. Opetusministeriön suunnitelmien perusteella ministerin kipukynnys on noussut.