Suomen on varauduttava itärajan sulkeutumiseen
Venäjän sotatoimet Ukrainassa vievät maata yhä syvempään kurimukseen. Hyökkääjä on joutumassa puolustuskannalle ja joutuu tekemään yhä enemmän työtä pitääkseen kotirintamansa ojennuksessa. Samalla Venäjän käytös naapurimaitaan kohti muuttuu yhä arvaamattomammaksi. Tähän joutuu varautumaan myös Suomi.Toistaiseksi presidentti Vladimir Putinin väkivaltakoneisto on onnistunut estämään laajamittaisen kotimaisen kritiikin, mutta Kremlin hallinnon julkisivuun alkaa muodostua yhä näkyvämpiä säröjä.
Yksityisen palkka-armeijan Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin on huomattavan suorasanaisesti arvostellut Venäjän armeijan suorituskykyä sodan polttopisteeksi nousseen Bahmutin rintaman osalta.
Mihin Prigožin huomiota herättävällä kritiikillään pyrkii, on toistaiseksi epäselvää. Sen sijaan selvää on, ettei hänen julkinen esiintymisensä vahvista Putinin asemaa taistelevien joukkojen edessä.
Vaikka Venäjä on edelleen pyrkinyt välttämään kutsuntoja suurissa kaupungeissa ja turvautunut palkka-armeijaan ja jopa vankeihin, pelko sotatoimiin osallistumisesta etenee vääjäämättömästi myös suuren venäläisen yleisön pariin.
Tällä hetkellä Putin on tilanteessa, jossa hänen hyökkäyksensä on hyytynyt ja hallinta jo vuonna 2014 haltuun otettuihin alueisiin on vaarassa. Ukraina pystyy muun muassa iskemään Krimille lännen aseavun turvin tavalla, joka estää venäläisten itsevarman oleilun ja matkailun niemimaalla.
Lisäksi Venäjä kuluttaa jatkuvasti omia heikentyneitä reserveitään taistelemalla Bahmutin hallinnasta. Samalla se vaarantaa muut rintamalohkonsa Ukrainan hyökkäyksen varalta.
Kovasti odotetun Ukrainan suurhyökkäyksen alkamisesta ei ole merkkejä, mutta kaiken todennäköisyyden mukaan maa pystyy halutessaan sen tekemään.
On myös mahdollista, että venäläisten vastarinta murenee muutenkin lännen jatkuvan paineen alla. Ukraina saattaa saada alueita haltuunsa myös nykyisillä operaatioillaan.
Vaikka lännen talouspakotteiden tehoa on usein kritisoitu, niillä on varmasti vaikutusta Venäjän iskukyvyn heikentämisessä.
Mitä pidempään Venäjä jatkaa sotatoimiaan, sitä enemmän se heikentää omaa talouttaan ja kansainvälistä vaikutusvaltaansa.
Venäjä erehtyi uskoessaan energiapakotteensa murentavan lännen yhtenäisyyden Ukrainan tukemisessa. Yhdysvaltain ja vaikutusvaltaisten G7-maiden tuki Ukrainalle oli viikonlopun kokouksissa jopa aiempaa vahvempaa.
Samalla Venäjän tuki aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneissa kumppanimaissa murenee. Kazakstan ja muut lähinaapurit joutuvat tasapainoilun sijasta valitsemaan puolensa.
Venäjän johdolla on yhä vaikeampaa löytää ulospääsyä kriisistä. Jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja, joista pahin olisi sodan laajentaminen avoimeksi konfliktiksi lännen kanssa. Kremlissä kuitenkin tiedetään, että Venäjän armeija ei enää pysty uhkaamaan länttä.
Sen sijaan kostotoimet ja naapureiden häirintä lisääntyvät varmasti. Suomen lähetystön varojen jäädyttäminen on esimerkki tästä. Kyberhyökkäykset, Venäjällä vielä vierailevien Suomen kansalaisten häirintä ja pakolaistulvalla uhkailu ovat mahdollisia seuraavia askeleita.
Näistä on Suomessa keskusteltava avoimesti. Häirintään on varauduttava ja siihen on vastattava jämäköillä toimilla.
Sen sijaan Venäjän lähetystöjen kokema ilkivalta on tuomittava jyrkästi. Jos Venäjä omalla käytöksellään murentaa uskottavuutensa, Suomen ei kannata tehdä samoin.
Kanssakäyminen Venäjän kanssa vähenee edelleen ja erityisesti Venäjältä vielä tuontia harjoittavien yritysten on kiireesti etsittävä uusia tavarantoimittajia. On jopa ilmeistä, että raja käytännössä sulkeutuu.
Itärajalla on edessä on vuosia kestävä kylmä kausi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


