Komission esitystehtailuun tarvitaan enemmän realismia

Euroopan komissiolle ei enää näytä riittävän sille EU-elinten välisessä työnjaossa annettu valta. Periaatteessa komission tehtävänä olisi tuoda erilaisia ehdotuksia jäsenmaille ja Euroopan parlamentille. Komissio on osoittanut haluavansa ottaa itselleen täyden vallan niin sanottujen delegoitujen säädösten avulla.

Vaikka keskellä Eurooppaa riehuu sota, se ei komission esityksiin vaikuta. Tätä todellisuudesta irtaantunutta touhua johtaa EU:n Vihreästä kehityksestä vastaava hollantilainen komissaari Frans Timmermans.

Aikaisempien esitysten jatkoksi on tulossa ennallistamislainsäädäntö. Esitys on näillä näkymin tarkoitus julkistaa viikon päästä 23. maaliskuuta. Kyseessä ei ole oikeastaan esitys, vaan määräys. Komission antama asetus ei edellytä kansallista lainsäädäntöä, koska se on suoraan jäsenmaita velvoittavaa. Jälleen kerran on pakko kysyä, missä vaiheessa ja kuka on antanut komissiolle tällaisen vallan?

Komission esityksen mukaan kolmasosa luonnosta pitäisi palauttaa luonnontilaan. Maaseudun Tulevaisuudessa ennallistamissuunnitelmasta on kerrottu jo monta kertaa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmetteli, onkohan komission esityksen analyyseissä unohdettu aktiivisen metsätalouden ilmastohyödyt tai ruuantuotannon välttämättömyys? Hänen mielestään esimerkiksi komission hahmotelmiin sisältyvä vaatimus turvepeltojen ennallistamisesta vaarantaisi huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa. (MT 17.2.)

Euroopan tuottajajärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen pitää komission ennallistamisasetusta tehottomana. Hänen mielestään asetuksen valmistelu ei ole laskelmien osalta ollut kovin läpinäkyvää ja selvää. Lisäksi se kohtelee jäsenmaita eri tavalla. Pesosen mukaan viljelijän kannalta tätä on aika turhauttavaa seurata vierestä. (MT 20.2.)

Nyt myös Yle on saanut esitysluonnoksen luettavakseen (Yle 14.3.). Ennallistamisesta ollaan Ylen mukaan tekemässä pakollista, koska vapaaehtoisesti sitä ei ole tehty riittävästi. EU:n aiemmassa biodiversiteettistrategiassa jäsenmaita pyydettiin ennallistamaan 15 prosenttia heikennetyistä alueistaan. Strategian toteutumisen arvioinnin mukaan vapaaehtoinen ennallistaminen ei ole toteutunut.

Asetus koskee kaikkia niin sanotussa luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä, kuten metsiä, soita, tuntureita sekä meri- ja järvialueita. Tällaisia alueita on Suomessa yli 12 miljoonaa hehtaaria eli kolmasosa koko maasta. Esimerkiksi käytössä olevista turvemaista 30 prosenttia pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, 50 prosenttia 2040 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Jos komission kaavailema esitys toteutuisi, sen hinta nousisi sekä taloudellisesti että sosiaalisesti käsittämättömän korkeaksi.

Komission kaavailut sopivat erittäin huonosti tilanteeseen, jossa Eurooppa kärvistelee energiapulan kourissa. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan energian hinta nousi monissa Euroopan maissa sietämättömän korkeaksi. Merkittävin syy oli maakaasun hinnan raju nousu. Komission maakaasulle antama vihreä leima vanheni ennen kuin muste leimasta kuivui.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen luulisi, että EU:n tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti irti riippuvuudesta venäläiseen energiaan. Komission kaavailut eivät tue tätä tavoitetta. Peltojen ja metsien ennallistamisvaatimukset tuntuvat nyt epätodellisilta. Käsillä oleva energiamurros heiluttaa syvästi myös eurooppalaista ruokaturvaa.

Tilanteessa, jossa Euroopan energiantuotanto ja ruokaturva menevät uusiksi, komission on otettava realiteetit huomioon. Sen sijaan, että biotaloudelle rakennetaan esteitä, pitäisi huolehtia Euroopan ja osaltaan koko maailman energia- ja ruokaturvasta.

Edit. 16.3.22 klo 8.47 korjattu komissaari Franz Fishcler Frans Timmermansiksi.

Komission maakaasulle antama vihreä leima vanheni ennen kuin muste leimasta kuivui.