Itsenäisyydellä on laaja sisältö

Huomenna vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa itsenäisyyspäivää on vietetty hyvinkin erilaisissa tunnelmissa. Maailman myllerryksissä itsenäisyyden merkitys ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, itsenäisyys on saanut myös uutta sisältöä.

Perinteisesti itsenäisyys on valtiollista itsenäisyyttä. Saamme asua vapaassa maassa ja päättää itse omista valtiollisista asioistamme. Näiden asioiden merkitys on säilynyt itsenäisyytemme perustana jo 94 vuotta. Välillä näitä arvoja on jouduttu aseellisesti myös puolustamaan.

Valtiollinen itsenäisyys on jo sinänsä itseisarvo, mutta on erittäin tärkeää pohtia sitä, miten me osaamme tätä arvokasta perintöä käyttää. Itsenäisyyspäivänä jokaisen on hyvä pysähtyä miettimään, mitä minä aion edellisten sukupolvien kovalla työllä ja uhrauksilla hankkimalla ja säilyttämällä itsenäisyydellä tehdä.

Vapaus ja itsenäisyys eivät tuo mukanaan pelkästään oikeuksia, vaan niihin liittyy oleellisesti myös velvollisuuksia. Mitä minä voin tehdä, että myös tulevilla sukupolvilla on vähintäänkin samat mahdollisuudet?

Itsenäisyyttä mitataan myös sillä, kuinka pystymme vaikuttamaan taloutemme ja sivistyksemme kehittymiseen. Näissä asioissa Suomi on onnistunut suhteellisen hyvin, mutta myönteisen kehityksen jatkumisen eteen on töitä tehtävä joka päivä.

Taloudellisen itsenäisyyden merkitys on erityisesti parin viimevuoden aikana korostunut. Suomen taloutta on hoidettu ongelmista huolimatta niin hyvin, ettei kukaan ulkopuolinen pysty sanelemaan meille ehtoja rahoituksen saamiseksi. Kaikissa maissa asiat eivät ole yhtä hyvin.

Olemme pystyneet hoitamaan taloutemme niin hyvin, että Suomi on euromaiden talouskriisissä osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.

Suomalaisen itsenäisyyden yksi merkittävimmistä esitaistelijoista J. V. Snellman sanoi, että sivistyksessä on pienen kansan voima. Hänen sanontansa on osoittautunut oikeaksi.

Suomi on noussut vuosisadassa maailman hyvinvointivaltioiden eturiviin. Samana aikana koulutusjärjestelmämme on kehittynyt niin hyväksi, että muualta maailmasta käydään siihen kadehtien tutustumassa. Koulutus, sivistys ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek vertaili noin vuosi sitten kansalaisten elinoloja sadassa maassa. Suomi oli selvityksen mukaan maailman paras maa. Perinteiseen suomalaiseen tyylin ryhdyttiin asiaa kiistämään. Monien mielestä meillä on niin moni asia pielessä, ettei Suomi voi olla paras maa. Vaikka parannettavaa varmasti löytyy, voi omasta maastaan ja sen saavutuksista olla myös terveellä tavalla ylpeä.

Kansakunnan sivistystä mitataan myös sillä, kuinka hyvin se huolehtii kaikista heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista. Tässä suhteessa meillä on vielä paljon tehtävää, koska taloudellisesta menestyksestä eivät kaikki pääse osalliseksi.

Tasa-arvoisen ja yhtenäisen kansan kehityksen kannalta on tärkeää, että yhdessä saavutettu menestys myös jaetaan kaikkien hyödyksi. Kaveria ei saa jättää nykypäivänäkään.

Mahdollisimman omavarainen elintarviketuotanto on yksi itsenäisen maan tunnusmerkki. Suomalaisilla on kokemusta siitä, miten elintarvikepula voi vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon.

Omavaraisuus edellyttää sitä, että suomalainen maaseutu ja maataloustuotanto pidetään elinvoimaisena. Elinvoimainen maaseutu ja sen tarjoamat luonnonvarat ovat Suomelle tulevaisuuden suuri mahdollisuus, jos me itse näin haluamme.

Itsenäisen valtion on myös kyettävä puolustamaan itseään tarvittaessa. Se edellyttää riittävän vahvan asevoiman lisäksi myös laajaa puolustustahtoa. Puolustustahtoa löytyy – suomalaiset haluavat säilyttää yleisen asevelvollisuuden. Puolustusvoimien resursseista päätettäessä pitää huomioida, että koko Suomea voidaan vaaran uhatessa puolustaa.

Itsenäisyyspäivänä Suomi ja suomalaiset muistavat kunnioituksella niitä sukupolvia, jotka pelastivat Suomen itsenäisyyden ja vapauden. Sen merkiksi nostamme liput salkoihin ja sytytämme kynttilät sankarihaudoille ja koteihin.