Helsingin pormestari ampuu jo kovilla
Moni kokoomuslainen kysyy, johdetaanko puoluetta sen omasta puoluetoimistosta vaiko Helsingin pormestarin kansliasta.Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) osaa hämmentää. Nyt hän kutsuu Suomen 21 suurinta kaupunkia yhteiseen rintamaan. Vapaavuoren päävastustaja on kaupungistumisen välttämättömyyttä ymmärtämätön hallitus. Selvää tietysti on, että metropolijoukon ampumalinjalle joutuvat myös maaseutu ja maakunnat.
Vapaavuoren ajatuksena on, että suurimmat kaupungit Helsingistä Porvooseen alkaisivat yhdessä ajaa omia etujaan. Yhteistä näille on yli 50 000 asukkaan väestöpohja. Vapaavuoren ryhmälle antama nimi on kansainvälisyyttä korostava C21.
Rinnastus maailman johtavien valtioiden G21-ryhmään ei ole sattuma. Vapaavuoren ajattelussa C tarkoittaa cityä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset cityt kokoontuvat yhteiseen neuvonpitoon Helsinkiin lokakuussa.
Helsingin Sanomissa (HS 18.9) ajatteluaan valottanut Vapaavuori pitää ryhmää välttämättömänä, koska nykyinen hallitus ei hänen mukaansa ymmärrä maailman menoa. Kaupungistuminen on Vapaavuoren mielestä maailmalla megatrendi. Eräissä tapauksissa isot kaupungit saattavat jopa sivuuttaa valtiot kansainvälisinä itsenäisinä toimijoina.
Vapaavuoren kritiikin kärki lienee suunnattu maakuntien ääntä perinteisesti kannattaneeseen pääministeripuolueeseen keskustaan. Samalla se osuu myös Vapaavuoren omaan puolueeseen kokoomukseen, jonka puheenjohtaja Petteri Orpo on yrittänyt pitää maakuntien asiaa esillä puolueensa linjauksissa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmässä istuu myös tukku maakuntien edustajia, joille Vapaavuoren ajattelu edustaa kylmää kyytiä. Äänestäjät pienissä maalaiskunnissa saattavat hyvinkin kysyä, johdetaanko puoluetta Helsingin pormestarin kansliasta vaiko Kansakoulukadun puoluetoimistosta.
Pienet kunnat ja maakunnat yleensäkin joutuvat nyt pohtimaan, millä tavalla Vapaavuoren joukkion asettamaan haasteeseen vastaavat. Joukossa on myös hyvin maaseutumaisia kaupunkeja, joille maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu ei muutenkaan kovin hyvin luonnu. Näitä ovat muun muassa Jyväskylä, Kuopio, Kouvola, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli ja Salo.
Vaikka Vapaavuoren aloitteellisuus saattaa herättää maakunnissa kiukkua, on hyvä pitää mielessä, että pormestari tekee vain työtään. Hänen tehtävänään on varmistaa, että Helsinki menestyy maailman pääkaupunkien joukossa.
Yhtä lailla muiden kaupunkien ja kuntien johtajien tehtävänä on varmistaa oman alueensa menestys. Maan hallituksen kannattaa olla Vapaavuoren touhujen osalta tarkkana. Sille kuuluu vastuu maan kokonaisedun vaalimisesta.
Merkittävä osa talouskasvusta tulee maakunnista. Muun muassa Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Lapissa talous kasvaa nyt mallikkaasti. Samaan aikaan Helsinki joutuu kipuilemaan kalliiden asuntojen ja massiivisen, veronmaksajilta kerättävän asumistuen kanssa.
On edelleen erittäin hyvä kysymys, kannattaako metropolia kasvattaa ja siirtää ihmiset asumaan paikasta toiseen. Vaikka tiivistä yhdyskuntarakennetta on perusteltu myös ekologisilla syillä, massiivinen betonirakentaminen on ympäristön kannalta ongelmallista. Hiiltä sitovan puun käyttö rakennusmateriaalina on edelleen valitettavan vähäistä Helsinginkään isoissa kohteissa.
Tässä lehdessä (sivu 12) aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki korostaa arjen sujuvuutta ja yhdyskuntien eheyttä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Ne on mahdollista saavuttaa sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Vastakkainasettelu ei tätä edistä. On vaikea sanoa, onko maaseutu mahdollista pitää asuttuna. Paljon parempi on kysyä, pitäisikö maaseudulla asuminen sallia sitä haluaville. Joka tapauksessa maakuntien arvo talouskasvun tuojana on tärkeää meille kaikille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

