Presidentti nosti perustellusti esille koulun ongelmat kansainvälisten kriisien rinnalle

Uudenvuodenpuheessaan presidentti Sauli Niinistö nosti odotetusti esiin huolen ulkoisen turvallisuutemme kehityksestä. Maltillinen ja kauemmas katsova viesti toistui taas presidentin puheessa.

Suomen turvallisuus on aiempaa vakaammalla pohjalla, mutta maamme ei edelleenkään ole Nato-jäsenyydestä huolimatta mihinkään kasvanut, Niinistö muistutti.

Myös rauhasta pitää presidentin mukaan uskaltaa puhua ja sitä on syytä tavoitella. Euroopankin olisi syytä hänen mukaansa ryhdistäytyä vahvistamaan asetuotantoaan. ”Ei sotiakseen, vaan taatakseen rauhan”.

Puheesta kalskahtaa karu sointi. Venäjän sotilaallinen kyky ei ole romahtanut. Suomen ja muiden pohjoismaiden on eurooppalaisten liittolaisten tuella pystyttävä toimimaan kaikissa olosuhteissa.

Pelkästään Yhdysvaltojen johtamaan Natoon ei ole syytä nojata maan nykyisessä poliittisessa myllerryksessä.

Myös Niinistön viittaukset suomalaisten arkipäivän ongelmiin olivat tarpeellinen ja kiinnostava painotus uudenvuodenpuheessa.

On huomiota herättävää, että presidentti joutuu painottamaan lukemisen, laskennon ja liikunnan tarpeellisuutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

”Suomen pääoma on osaamisessa. Osaamista on ollut, koska on pidetty arvossa oppimista, opettamista ja opettajaa”, Niinistö toteaa.

Tähänkö on tultu, kysyy nyt moni suomalainen. Tätä kannattaa myös erityisesti opetushallituksessa ja -ministeriössä pohtia. Arvovaltaisempaa kehotusta ja rohkaisua opetusalan ammattilaiset harvoin saavat.

Myös Niinistön ehdotus parlamentaarisen seurantaryhmän perustamisesta maan talouden turvaamiseksi kannattaisi ottaa harkintaan.

On totta, että turvallisuuspolitiikan osalta parlamentaariselle seurannalle ja toimivalle yhteistyöllle on pystytty luomaan perinne ja rakenne.

Voisiko tästä mallintaa myös tuloksellisen tavan toimia talouskasvun takaamiseksi, Niinistö pohtii.

Vaikka taloudenhoito on ideologisempaa kuin maan puolustaminen tai ulkoiselta häirinnältä suojautuminen, poliittisia tulkintoja ei siinäkään ole syytä korostaa liikaa.

Ekologisesti perusteltuun talouskasvuun uskotaan joka tapauksessa laajasti. Myös velkaantumisen haitat ovat korkojen noustua tulleet tunnustetuiksi aiempaa selvemmin.

Yhteistä taloustahtoa olisi syytä etsiä nyt, kun se on vielä omissa käsissä.