Metsien kasvutavoitteen pitää olla kunnianhimoinen

Kuva: Timo Filpus

Muutamia vuosia sitten Suomessa asetettiin metsien kasvutavoitteeksi 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tavoite oli kova, koska lisäkasvua tarvittaisiin lisää reilut 40 miljoonaa kuutiota. Joidenkin metsäntutkijoiden mielestä tavoite oli vain täysin epärealistinen heitto, joka vain jäi elämään. (MT Metsä 10/2023)

Historiallisesti tavoite ei ole mahdoton. Suomen metsien kasvu on hyvän metsänhoidon avulla reilun puolen vuosisadan aikana kaksinkertaistunut reiluun sataan miljoonaan kuutioon vuodessa. Samaan aikaan puumäärä on metsissä lisääntynyt, koska hakkuut ovat olleet kasvua pienemmät.

Aikaisempi menestys ei tässäkään tapauksessa kerro tulevaisuudesta. Tällä hetkellä tavoite tuntuu kieltämättä muun muassa ennallistamis- ja lisäsuojeluvaatimusten keskellä mahdottomalta. Lisäkasvun sijaan metsien kasvu näyttää jopa vähenevän. Vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys on katkennut ja metsien kasvu on hiipunut. Suurin syy kasvun hiipumiseen on metsien ikärakenne. Nopeimmin kasvavia, 40 - 60 -vuotiaita metsiä on aikaisempaa vähemmän. Toinen syy on viime kesien kuivuus.

Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, joista useat ovat ristiriitaisia. Metsät ovat edelleen yksi Suomen talouden vahvimmista tukipylväistä. Viidennes viennistämme on metsäteollisuustuotteista. Nettoviennistä sitäkin enemmän, koska raaka-aine ja työ ovat lähes kokonaan kotimaista.

Metsien taloudellisen merkityksen lisäksi metsien varaan lasketaan monia muitakin asioita. Metsän pitäisi kasvaa enemmän ja sitoa samalla enemmän hiilidioksidia. Metsien pitäisi olla myös hiilivarasto ja samaan aikaan lahopuun määrän pitäisi kasvaa. Puhumattakaan odotuksista, jotka kohdistuvat metsien rooliin monimuotoisuuden turvaajana.

Odotuksia ja toiveita suomalaisia metsiä kohtaan tulee kotimaan lisäksi myös EU:sta. Tämä on näkynyt erityisesti nykyisen komission toimikaudella. Näin siitä huolimatta, ettei jäsenmaiden metsätalous kuulu komission toimivaltaan. Viimeksi marraskuussa komissio julkaisi esityksen metsätiedon keruusta.

Vaikka tavoite tuntuu mahdottomalta ja nyt näyttää siltä, että metsien kasvun raja on tullut vastaan, periksi ei pidä antaa. Metsien kasvutavoitteen pitää olla kunnianhimoinen, koska se on yksi keskeinen tekijä erilaisten metsiin kohdistuvien odotusten toteutumiseksi.

Mitä enemmän metsät kasvavat sitä enemmän ne sitovat hiiltä ja samalla myös hakkuumahdollisuudet kasvavat. Kasvun vauhdittuminen antaisi tilaan myös erilaisille suojelutoimille, koska teollisuuden tarvitsemaa puuta kertyisi pienemmältä pinta-alalta.

Keinoja metsien kasvun lisäämiseksi on. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Saija Huuskosen mielestä tällaisia ovat muun muassa kasvatettavan puuston lisääminen lieventämällä harvennuksia ja viivästyttämällä maltillisesti päätehakkuita, lannoitus, kunnostusojitus ja käyttämällä uudistuksissa jalostettuja taimia ja siemeniä.

Ennusteet metsien kasvusta ovat vaihdelleet. Eikä ennustaminen ole helppoa jatkossakaan, koska muuttujia on paljon.

Luken tutkimusprofessorin Lauri Mehtätalon mielestä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koska esimerkiksi hakkuut ja suojelupäätökset eivät ole tiedossa. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kasvuun ja lisää ehkä myös metsätuhoja.

On selvä, että metsien kasvun lisääminen on jatkossa vaikeampaa kuin aikaisemmin. Vaikka 150 miljoonan kuution vuotuista kasvutavoitetta ei tavoitettaisikaan, sitä kohti pitää pyrkiä. Siinä auttaa jo se, että metsänhoitotyöt tehdään ajallaan.