Hallitus ei halunnut keikuttaa venettä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriiheen oli ladattu paljon odotuksia. Hallitus tekikin paljon päätöksiä, joiden tarkoituksena on tukea talouskasvua ja työllisyyttä.

Tutkimukseen ja tuotekehityksen panostetaan lisää, kannustinloukkuja puretaan muun muassa alentamalla päivähoitomaksuja ja tukemalla työn perässä siirtymistä.

Ne, jotka odottivat hallitukselta isoja päätöksiä, joutuivat pettymään. Hallitus tyytyi etenemään pienin askelin. Veropäätökset päätettiin jo aiemmin siirtää syksyyn.

Hallituksen varovaisuuteen on syynä myös ensi syksyn liittokohtainen työmarkkinakierros. Suurten muutosten tekeminen tässä vaiheessa saattaisi kostautua syksyllä.

Hallituksen päätöksiä pidettiin yleisesti oikeansuuntaisia mutta riittämättöminä. Erityisesti päivähoitomaksujen alentaminen saa kiitosta työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä. Myönteisenä pidettiin myös panostuksia osaamiseen ja tutkimukseen.

SAK:n mukaan hallitus löysi työnteon kannustimiin inhimillisiä ja tehokkaita ratkaisuja.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mielestä hallituksen päätöksissä on oikeita elementtejä, mutta panostukset jäivät liian pieniksi. Hallituksen toimet eivät Turusen mukaan riitä työllisyysasteen riittävään nousuun, vaan työllisyyden ja talouden pitkäjänteisen kasvun vauhdittamisessa syksyn työmarkkinakierroksen merkitys korostuu.

Asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi hallitus päätti muuttaa asumistuen indeksin vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin. Lisäksi asumistukeen tulee neliöhintaan perustuva alueellinen katto. Muutoksella halutaan hillitä vuokrien nousua.

Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen mielestä hallituksen yritykset purkaa kannustinloukkuja ovat hyvä alku. Muutokset asumistukeen eivät kuitenkaan välttämättä hillitse vuokrien nousua. Aaltonen pelkää, että asumistuen leikkaukset johtavat siihen, että asiakkaat siirtyvät entistä enemmän toimeentuloluukulle. (KL 27.4.)

Asumiskustannukset ovat nousseet erityisesti suurissa kaupungeissa.

Yhtenä syynä tähän on, etteivät kunnat kaavoita riittävästi asuntotontteja. Lisäksi tonttien kalleus heijastuu suoraan asumiskustannuksiin. Esimerkiksi Helsingissä tontin hinta saattaa olla jopa 2 500 euroa kerrosneliömetriä kohden. (Rakennuslehti 21.2.)

Yksi keino vauhdittaa kuntien kaavoitusta ja alentaa tonttien hintoja voisi olla, että yleinen asumistuki siirrettäisiin ainakin osaksi kuntien vastuulle. Kunnilla on omalla tontti- ja kaavoituspolitiikallaan mahdollisuus vaikuttaa asumiskustannuksiin ja sitä kautta asumistukimenoihin. Vastaavasti kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista voisi alentaa.

Varovaisesti edennyt hallitus luottaa siihen, että talouskasvu hidastaa velkaantumiskehitystä ja parantaa työllisyyttä. Hallitus ei ole uskonsa kanssa yksin. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten kuva maan taloudesta on valoisin sitten vuoden 2010. Hieman yli puolet uskoo, että Suomen taloustilanne kohentuu seuraavan vuoden aikana.

Myös työttömyysluvut ovat parantuneet. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on kuitenkin vielä matkaa. Työllisyysaste oli maaliskuussa 69,2 prosenttia.

Vaikka hallitusta voidaan arvostella puoliväliriihen päätösten valossa rohkeuden puutteesta, on varovaisuus perusteltua. Uudistuksia toki tarvitaan, mutta aikaisemmin päätetyt rakenneuudistukset pitää saada nyt valmiiksi.