Uusissa aluevaltuustoissa ei ole sijaa oppositiolle
Sunnuntaina valituilla aluevaltuustoilla on edessä työntäyteinen vuosi. Ensi vuoden alkuun mennessä pitää saada valmiiksi monta isoa asiaa. Valtuustojen on päätettävä muun muassa hyvinvointialueensa hallinnosta sekä laatia strategia ja budjetti, joiden perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut toteutetaan.
Budjetin laatimista on "helpotettu", koska tuloihin ei voi vaikuttaa, vain menot ovat valtuutettujen päätettävissä. Aikaisemmassa hallintomallissa kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit saattoivat lähettää syksyisin yksittäiselle kunnalle lisälaskun. Monelle kunnanvaltuutetulle on tullut tutuksi lähes jokasyksyinen lisäbudjetti, koska erityisesti erikoissairaanhoitomenot ovat olleet ennakoitua suuremmat.
Ensi vuonna kunnille ei lisälaskua voi lähettää, vaan palvelujen järjestäminen on hoidettava valtiolta tulevan budjetin raameissa. Rahan pitää riittää koko vuodeksi eikä velkaa voi ottaa.
Vaalien alla keskusteltiin paljon, voiko henkilö olla samaan aikaan kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu. Esimerkiksi ajankäyttö saattaa muodostua ongelmaksi, mutta käsiteltävien asioiden osalta uutta päällekkäisyyttä ei paljonkaan synny. Aluevaltuustoille kuuluvista asioista päätettiin aikaisemmin kuntien valtuustoissa. Kunnilta jäävät sote- ja pelastustoimen asiat pois.
Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimon mukaan kolmoismandaatti ei ole ongelmaton, mutta jääviyskysymykset eivät hänen mielestään nouse suuriksi ongelmiksi, koska eri tasoilla päätetään varsin erilaisista asioista. (Yle 24.1.).
Jääviysongelmia saattaa tulla siitä, että valtuustoihin valittiin paljon sote-alan ammattilaisia. Se on sinänsä hyvä, että päättäjillä on omakohtaista kokemusta päätettävistä asioista. Voi kuitenkin käydä niin, että erityisesti johtavassa asemassa olevat sote-ammattilaiset joutuvat päättämään niin sanotusti omasta asiastaan. Vastuuntuntoiset henkilöt varmaankin pystyvät välttämään tällaiset jääviystilanteet.
Aluevaalien alla käydyissä keskusteluissa nousi selvästi esiin hallitus vastaan oppositio -asetelma. Se oli ymmärrettävää, koska oppositiopuolueet vastustivat hallituksen ajamaa uudistusta. Vaalien jälkeen kysymys ei enää ole uudistuksen vastustamisesta tai kannattamisesta.
Jokainen hyvinvointialue on erilainen ja jokaisessa valtuustossa päätetään, miten oman alueen sote- ja pelastuspalvelut saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin. Tehtävä on vaativa ja vastuullinen, koska valmista mallia ei ole. Aluevaltuustoilla ei ole sijaa hallitus – oppositio -asetelmalle lainsäädännössä eikä toivottavasti myöskään käytännössä.
On hyvä, että aluevaalien kolmen suurimman puolueen puoluesihteerit arvioivat, ettei aluevaltuustoissa toteudu hallituksen ja opposition kaltainen vastakkainasettelu, vaan päätöksiä tehdään yhteistyössä (MTV 24.1.). Tähän yhteistyöhön tarvitaan mukaan kaikki puolueet, vaalien voittajista tulokseensa pettyneisiin.
Puoluesihteereiden toivoma yhteistyön henki punnitaan heti ensimmäisissä kokouksissa. Valtuutettujen pitää ensitöikseen valita hyvinvointialueen johtohenkilöt sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä. Valintoja tehtäessä on hyvä kunnioittaa vaalien tulosta eikä rakentaa henkilövalintoja varten esimerkiksi erilaisia teknisiä vaaliliittoja, kuten joissain kunnissa on tehty kuntavaalien jälkeen.
Uudistuksen varsinainen tekeminen alkaa nyt. Tässä työssä hallinto on apuväline, jonka tehtävä on auttaa käytännön tekijöitä ja mahdollistaa sitä kautta hyvät ja tehokkaat palvelut koko hyvinvointialueelle. Tämä on koko uudistuksen tavoite.
Vaalien jälkeen kysymys ei enää ole uudistuksen vastustamisesta tai kannattamisesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

