Optimaalinen kunta

Hallitus on ilmoittanut ajavansa maan kuntarakenteen haluamaansa muotoon. Väitetään, että uusi kuntakartta olisi jopa keskeinen peruste kansainvälisten luottoluokittajien luottamukseen Suomen taloutta kohtaan.

Luottoluokittajilla lienee kuntaremontista parempaa tietoa. Suomen kuntakentällä vallitsee edelleen suuri epätietoisuus muun muassa halutusta palvelurakenteesta, joka kuitenkin on kuntauudistuksen kovinta ydintä.

Vaikka hallituksella on puhti päällä, kunnissa ei oikein tiedetä, mille alettaisiin. Puoluetaustasta riippumatta moni epäilee, että rakenne edellä tehtävä uudistus ei palvele parhaiten kuntalaisten tarpeita.

Torstaina saatiin kuntauudistuksen kannalta mielenkiintoista tietoa, kun Kuntaliitto julkaisi tutkimuksensa vuoden lopussa päättyvän Paras-hankkeen opetuksista. Tutkimuksen mukaan yhtä oikeaa kokoa kunnalle ei ole, eikä kuntauudistus useinkaan tuo lyhyellä aikavälillä näkyviä säästöjä.

”Näyttää siltä, että kuntien sovittaminen samanlaiseen muottiin on hankalaa eikä se ole perusteltua”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Kun talousuudistukset ottavat koville, hallitus on ihastunut hallintouudistuksiin. Paras-hankkeen kokemusten perusteella maltti olisi kuitenkin valttia.

Myös Paras-hankkeen ongelma oli rakennekeskeisyys. Se sai silti aikaan kuntien omista lähtökohdista valmisteltuja yhteistyörakenteita – hallituksen vierastamia kuntiakin hävisi kartalta kuudessa vuodessa peräti 111 kappaletta.

Kunnan koko selittää huonosti sen onnistumista. Kuntakokoa tärkeämpää olisi keskittyä tulosta tuottaviin toimintamalleihin.

Esimerkiksi Helsinki on iso kunta, jonka palvelutuotanto on kallista ja jossa vain harvalla on varaa asua. Opintoretket maaseutukaupunkeihin eivät olisi pahaksi Helsingin päättäjille.