Kunnat kyykkyyn

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus aloitti suureen kuntauudistuksen karttaharjoituksella. Uusi kuntakartta ja sen toteuttamissuunnitelmat herättivät vastustusta sekä kuntapäättäjien että eri alojen asiantuntijoiden piirissä.

Kuntauudistus on haudattu hiljaisuudessa, mutta lausuntokierrokset ja kuntajakoselvitykset pysäyttivät kuntien omat kehittämishankkeet vuosiksi.

Hiljattain hallitus piirteli yhdessä opposition kanssa uuden sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista (sote) koskevan kartan. Torstaina esiteltiin laskuharjoitus siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talouteen.

Vaikka tarkoitus on tasata kuntien tulevia maksuosuuksien muutoksia 400 euroon asukasta kohden, uudistus ajaa kunnat Kuntaliiton mukaan jopa pakkoliitoksiin. Vaikeuksia lisäävät hallituskauden aikana jo päätetyt valtionosuusmuutokset.

Torstaina hallitus antoi lakiesityksen muun muassa lukiota ja ammattioppilaitoksia rakenteita koskevan lakiesityksen. Tarkoitus säästää valtion menoja 260 miljoonaa euroa.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) vakuutti jälleen, ettei uudistus tarkoita lukioiden ja ammattikoulujen vähentämistä. Näin on ehkä teoriassa, mutta käytännössä tilanne on toinen.

Rahoituksen vähentyminen ja rahoitusperusteiden muuttuminen laittavat opetusta järjestävät kunnat taloudellisesti lujille. Vielä merkittävämpää on, että kunnat joutuvat ensi vuoden aikana hakemaan koulutuksen järjestämisluvat uudelleen. Monet pienet lukiot saattavat jäädä ilman lupaa.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto varoitti kuntien talousahdingosta. Hänen mielestään kuntia kiristetään ja ajetaan yhteen. (MT 27.11.)

Onko hallituksen tavoitteena todella laittaa kunnat kyykkyyn? Miksi?