Kansa ei kaipaa valtaoikeuskohua

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on joutunut koronakriisin yhteydessä tekemään poikkeuksellisen tiukkoja päätöksiä. Hallituksen sisäiset ja ulkopuolelta tulevat paineet ovat kovat. Niistä huolimatta hallitus on pystynyt tekemään päätöksiä ja esiintynyt lukuisissa tiedotustilaisuuksissa yhtenäisenä.

Myös hallituksen ja opposition välinen yhteistyö on ollut poikkeuksellista.

Hallituksen yhtenäisyydestä on julkisuudessa etsitty säröjä samoin kuin eri valtiollisten toimijoiden väliltä. Niitä ei ole merkittävästi löydetty, joten on ymmärrettävää, että presidentin ja hallituksen välinen viimeviikkoinen kirjeenvaihto kiinnostaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkistivat kirjeenvaihdon maanantaina.

Presidentti Niinistö oli lähettänyt torstaina hallituksen keskeisille ministereille kirjeen. Presidentti ehdotti kirjeessään, että perustettaisiin erillinen turvallisuusneuvosto, niin sanottu nyrkki. Se olisi johtoryhmä, jonka tehtävä olisi koronakriisin operatiivinen johtaminen.

Presidentti Niinistö perusteli esitystään muun muassa sillä näin: "Paha on vasta edessä ja pahin seuraa sitä. Teiltä vaaditaan kovia päätöksiä ja niitä on myös tehty. Kovat päätökset eivät kuitenkaan yksin riitä, on johdettava myös operatiivisesti ja huolehdittava, että kokonaistilanne on vähintään tiedossa, mieluiten hallittavissa."

Pääministeri Marin kiitti Niinistöä yhteistyöstä korona-virusepidemian hillitsemiseksi mutta torjui tahdikkaasti hallituksen puolesta ehdotuksen erillisestä turvallisuusneuvostosta. Marinin mielestä Niinistö on oikeassa ennakoivan valmistelun tarpeellisuudesta, mutta kyse on myös vastuusuhteista, joiden tulee säilyä selkeinä.

Sekä Niinistö, että Marin kiistivät samansisältöisissä tviiteissään lauantaina, että erityisryhmän perustamisesta olisi keskustelu presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (tp-utva) kokouksessa.

Marin jatkoi sunnuntaina keskustelua selkeiden valtasuhteiden tärkeydestä. Hän kirjoitti Twitterissä: "Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakenteen. Kriisissä tehdään päätöksiä ja toimitaan sen tiedon pohjalta, joka on käytettävissä. Hallinnon tehtävä on toimeenpanna linjaukset."

Marin myös toivoi hallitukselle työrauhaa ja muistutti, että hallitus tekee kaikkensa epidemian hillitsemiseksi, terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi: "Jotta voimme onnistua työssämme mahdollisimman hyvin, tarvitsemme myös työrauhaa. Myöhemmin tulee aika, jolloin on käytävä tarkasti läpi, missä onnistuimme ja missä olisimme voineet toimia paremmin. On opittava, jotta olemme vastaisuudessa entistä paremmin varautuneita."

Marin ei koe, että hallituksen ja presidentin välillä olisi valtakamppailu. Hänen mukaansa presidentti toi esityksen tarkasteltavaksi ja hallitus on sen käsitellyt.

Niinistön kirjettä voi kuitenkin pitää poikkeuksellisena. Miksi Niinistö halusi nyt lähettää kirjallisen ehdotuksen? Asia ei ollut uusi ja hallituksen kanta siihen oli todennäköisesti tiedossa? Kuten Niinistö kirjeessäänkin hallitukselle toteaa: "Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä".

Vaikka perustuslain mukaan hallitus johtaa Suomen sisäpolitiikkaa ja EU-politiikkaa, presidentillä on oikeus ja jopa velvollisuus osallistua yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Näin Niinistö on myös ansiokkaasti tehnyt, samalla kun on johtanut ulkopolitiikkaa – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Valtiollisten toimijoiden valtaoikeudet ovat selkeät. Niistä nostatettu kohu on turha. Kansa ei sitä ainakaan kaipaa.

Eri valtiollisten toimijoiden valtaoikeudet ovat selkeät.