Etupiirit palasivat Eurooppaan

Ukrainan kriisin syventyminen vallankumouksen jälkeen kansainväliseksi konfliktiksi osoitti, että Eurooppa ei sittenkään ole kaikilta osiltaan vakaa. Venäjän puuttuminen voimakeinoin Ukrainan tapahtumiin oli odottamatonta. Sekä EU että Yhdysvallat olivat uskoneet tai uskotelleet, että etupiirijako Euroopassa olisi hävinnyt yhtä aikaa kylmän sodan kanssa.

Ukrainan asetelma on monimutkainen. Maassa tapahtui vallankumous, jossa oppositio onnistui suistamaan korruptoituneen valtaeliitin satulasta. Parlamentti erotti presidentti Viktor Janukovitshin, joka lähti omatoimisesti maanpakoon. Janukovitsh ei jäänyt kuitenkaan lepäämään vaan pyysi Venäjän sotavoimia apuun.

Venäjän ja Ukrainan suhde on historiallinen, kulttuurinen ja taloudellinen. Sekä venäläiset että ukrainalaiset ovat slaavilaisia kansoja, joiden kulttuuri ja kielet ovat lähellä toisiaan. Ukrainassa enemmistö kansasta puhuu äidinkielenään ukrainaa ja vähemmistö venäjää. Molemmat ymmärtävät toistensa kieltä.

Valtaan noussut uusi hallitus on heikko, ja teki ensi metreillään pahan virheen kieltäessään venäjän kielen virallisena kielenä. Tämä lisäsi venäläisen väestönosan pelkoja siitä, että sen asema heikkenisi. Toisaalta myös venäläiset ovat laajasti pitäneet hyvänä sitä, että vanha valta maassa meni nurin. Janukovitshia joukkoineen pidetään rosvoina, jotka tyhjensivät taskuihinsa valtion kassan.

Ukrainaan kuuluvalla itsehallinnollisella Krimin niemimaalla sijaitsee Venäjän asevoimien tärkeitä tukikohtia, tärkeimpänä Mustanmeren laivaston kotisatama. Venäjällä ja Ukrainalla on sopimus tukikohdista.

Venäjä ilmoitti turvaavansa etunsa Krimillä, kun se otti laukaustakaan ampumatta alueen haltuunsa. Venäjän duuma antoi presidentti Putinille myös valtuudet käyttää asevoimaa koko Ukrainassa.

Ukrainan kriisillä on syvälliset vaikutukset maailmanpolitiikkaan. Kriisi osoittaa, että voimapolitiikan aika maailmassa ei ole ohi. Geopolitiikka määrää edelleen suurvaltojen intressit.

Maailma näyttää kovin erilaiselta riippuen siitä mistä katsoo. Se mikä on Venäjän katsannossa ystävällistä apua veljeskansalle, näyttää muualta nähtynä kylmän sodan paluulta.

Jos aseet puhuvat Ukrainassa, on edessä pitkä kansainvälisten suhteiden jääkausi. Olisi kaikkien etujen mukaista, että konflikti voitaisiin ratkaista rauhanomaisesti. Se vaatii kuitenkin Venäjän, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin yhteistyötä.

Presidentti Vladimir Putin ilmoitti eilen, että Venäjä ei suunnittele aseiden käyttöä. Se mahdollisuus Putinin mukaan on kuitenkin olemassa.

Kriisin seuraukset nähdään joka tapauksessa politiikan ohella taloudessa. Lupaava taloudellinen yhteistyö Venäjän ja EU:n välillä kärsii.

Myös EU-maat kärsivät suhteiden heikkenemisestä. Venäjän ja EU:n taloussuhteet ovat laajat varsinkin energiataloudessa. Jos ja kun EU:ssa tehdään nyt arvio siitä, että riippuvuutta Venäjän energiasta vähennetään, energian hinta nousee.

Krimistä voi tulla ratkaisematon eli jäätynyt konflikti vuosikausiksi, vaikka kriisi ei leviäisikään muualle. Krimin merkitys suurvaltasuhteille on suuri.

Nopeimmin kriisin seuraukset näkyvät Venäjän omassa taloudessa ja tavallisen venäläisen elämässä. Ruplan heikkeneminen aiheuttaa inflaatiota, nostaa korkoja ja heikentää ostovoimaa. Hyvään vauhtiin päässyt keskiluokan kulutusjuhla heikkenee.

Onko tällä vaikutusta Venäjän seuraaviin siirtoihin, jää nähtäväksi. Tällä hetkellä kukaan ei tunnu tarkkaan tietävän, miksi Venäjä pani sotaväen liikkeelle.