Turvallisuusympäristön muutokseen on reagoitava

Kriittisen tiedon kalastelu on tehty todella helpoksi, koska sitä on internetissä kaikkien vapaasti hankittavissa. Kuva: Unsplash

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristön koko Euroopassa. Suomi reagoi muutokseen nopeasti hakemalla Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022. Aika hakemuksen jättämisestä jäsenyyteen jäi vajaan vuoden mittaiseksi. Suomesta tuli Naton jäsen tämän vuoden huhtikuun 4. päivä.

Suomen kanssa yhtä aikaa Nato-jäsenyyttä hakeneen Ruotsin kohdalla prosessi on edelleen kesken. Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Ruotsin jäsenyyttä.

Jäsenyyshakemuksen ja hyväksymisen väliin jäävänä niin sanottuna harmaana aikana suomalaisia kehotettiin varautumaan kaikenlaiseen mahdolliseen ilkeyteen Venäjän taholta. Ilkeyksiä on tapahtunut ennen Nato-jäsenyyttä ja myös sen jälkeen.

Presidentti Niinistö totesi diplomaattipäivillä elokuussa, että on syytä varautua myös erilaisiin kyber- ja hybriditoimiin. Niinistö mainitsi Puolan ja Latvian rajoilla kasvavan laittoman siirtolaisuuden paineen ja Ruotsin kohonneen terrorismiuhkatason. Hän muistutti, ettemme mekään ole tällaisille toimille immuuneja. Presidentin mukaan tämä aika vaatii oman toimintamme ja valmiutemme terävöittämistä. Niinistö vaati myös "turvallisuuden aukkojen tilkitsemistä". (HS 22.8.)

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ilmoitti torstaina yhden turvallisuuden aukon tilkitsemisestä, kun Venäjä ohjasi jälleen puutteellisin paperein olevia turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Samaa on tapahtunut myös muun muassa Viron ja Venäjän rajalla.

Hallitus päätti sulkea neljä Venäjän-vastaisen rajan rajanylityspaikkaa. Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat sulkeutuivat kaikelta liikenteeltä perjantain ja lauantain välisenä yönä ja pysyvät kiinni tällä tietoa 18. helmikuuta asti. Turvapaikkahakemuksia otetaan jatkossa vastaan Sallan ja Vartiuksen rajanylityspaikoissa.

Raja-asemien sulkeminen on poikkeuksellista, mutta se on selkeä viesti Venäjälle. Tämä ei kuitenkaan välttämättä lopeta turvapaikanhakijoiden virtaa. Vuonna 2015 Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemille saapui muutamassa kuukaudessa lähes 2 000 turvapaikanhakijaa. Silloin Suomen lainsäädäntö ei ollut ajan tasalla, mutta viime vaalikaudella tehdyn lakimuutoksen jälkeen lain suomat valtuudet puuttua asiaan paranivat.

Venäjä-asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Venäjällä toivottiin raja-asemien sulkemisen sijaan toisenlaista reaktiota. Hän uskoo, että Venäjä odotti samanlaista reaktiota kuin vuonna 2015. Silloin neuvoteltiin, ja turvapaikanhakijoiden tulo loppui, kun presidentti Niinistö soitti presidentti Putinille. (MTV3 17.11.)

Maaseudun Tulevaisuuden selvityksen mukaan kunnissa turvallisuusympäristön muutoksiin varautuminen ei ole ajan tasalla. Varautumisen ja kriisitilanteiden kannalta kriittisiä tietoja on edelleen julkisesti internetissä kaikkien saatavilla. (MT 17.11.)

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kuntaliitto kehotti kuntia tarkistamaan valmiussuunnitelmansa ja harkitsemaan uudelleen paikkatietojen jakamista. Kaikissa kunnissa kriittistä tietoa ei ole poistettu, vaikka korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi jo vuonna 2017, että kuntien tule ehdottomasti salata yksityiskohtaiset tiedot muun muassa valmiusorganisaatioiden toiminnasta.

MT:n uutisen jälkeen Kuntaliitto reagoi nopeasti. Kuntaliiton kehittämispäällikkö ja kuntien varautumisesta vastaavan Ari Korhosen mukaan perjantaina lähti jälleen suositus, että kunnat tarkistaisivat asiakirjansa.

Turvallisuusympäristön muuttuminen on kaikkien otettava tosissaan. Avoimessa yhteiskunnassa julkisuus on periaatteessa itsestään selvä asia, mutta sinisilmäisyyteen kansallisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa ei ole missään olosuhteissa varaa.