EKP:n korkopolitiikka sataa pankkien laariin

Kuva: Timo Filpus

Suomessakin totuttiin muutaman vuoden aikana siihen, että lainasta ei tarvinnut maksaa paljoakaan korkoa. Korot liikkuivat alle prosentissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen nopeasti. Keskuspankit ovat nostaneet korkoja tiuhaan tahtiin taltuttaakseen karkuun päässeen inflaation. Pankit ovat korottaneet korkoja vastaavasti.

Euroopan keskuspankin (EKP) korkojen nostaminen heijastuu suomalaisten kuluttajien lainojen korkoihin vahvemmin kuin monissa muissa EU-maissa, koska meillä lainat ovat pääsääntöisesti sidottu enimmillään 12 kuukauden euriboriin. Monissa muissa maissa korot ovat kiinteät.

Tästä syystä suomalaiset velalliset ovat odottaneet korontarkistuspäivää kauhulla, koska korkoprosentti on voinut moninkertaistua. Lainamenot ovat kasvaneet jyrkästi, mutta korkorahat eivät ole menneet hukkaan. Ne ovat sataneet suoraan pankkien laariin. Pankit pärjäsivät hyvin matalienkin korkojen aikana muun muassa erilaisten palvelumaksujen ja korkomarginaalien ansioista. Myös EKP lainasi pankeille rahaa miinuskorolla.

Korkojen nousun seurauksena pankeilla menee nyt poikkeuksellisen hyvin. Osavuosikatsausten perusteella tästä vuodesta on tulossa pankeille todellinen juhlavuosi.

Viime viikolla tuloksestaan kertoneen Nordean liikevoitto kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 34 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden tulos on yhteensä lähes viisi miljardia euroa. Handelsbankenin kolmannen vuosineljänneksen tulos oli pankin mukaan kaikkien aikojen paras. S-pankki puolestaan arvioi tuloksensa kasvavan tänä vuonna kaksi ja puolikertaiseksi viime vuoteen verrattuna.

Keskiviikkona tuloksestaan kertoneen OP Ryhmä alkuvuoden tulos on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Ryhmän korkokate kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 74 prosenttia vuoden takaisesta. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevoitto oli 1 570 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin se oli 766 miljoonaa. Jos tahti jatkuu loppuvuoden samanlaisena, OP Ryhmä kerää liikevoittoa tänä vuonna yli kaksi miljardia euroa.

On tietenkin tärkeää, että pankeilla menee hyvin. Laman aikana 1990-luvulla valtio joutui pelastamaan vaikeuksiin ajautuneita pankkeja. Nyt pankeilla on leveämmät hartiat kantaa myös mahdollisia luottotappioita. Talouskasvun ja asiakkaiden kannalta nousseet korot ovat kuitenkin myrkkyä. Asiakkaiden ongelmat tulevat näkymään viiveellä myös pankkien tuloksissa. Korkeat korot ajavat yrityksiä konkurssiin ja vähentävät investointeja. Tämä näkyy selvästi asuntorakentamisen ja -kaupan hiljentymisenä.

OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan koko kiinteistösektorin riskit ovat alkuvuonna olleet selvässä kasvussa. Hänen mielestään koko markkinassa on nyt poikkeuksellisia merkkejä. Tällaisia ovat muun muassa, että talletukset ja luottokanta ovat kääntyneet laskuun. Ritakallion mukaan luottokannan pienenemistä ei ole nähty 20 vuoteen. Myös asiakkaiden maksuvaikeudet ovat lisääntymässä.

Korkojen nopea nousu on ajanut monen velallisen pahoihin talousvaikeusiin. Tilanne muistuttaa vuoden takaista sähkön hinnannousua. Silloin valtio tuli kuluttajia vastaan ja sähköyhtiöt palauttivat osan maksetuista sähkölaskuista jälkikäteen asiakkaille. Sähkön yhteydessä puhuttiin myös mahdollisesta hintakatosta. Samankaltaisia toimia ja puheita korkojen nousun yhteydessä ei ole kuulunut. Miksi ei?

Maailmantilanne näyttää nyt sellaiselta, ettei nopeaa korkojen laskua ole näköpiirissä. EKP:n korkopolitiikka on taittanut inflaation nousun, mutta samalla se on leikannut siivet talouskasvulta. Onko EKP:n lääke pahempi kuin tauti?