Valtiontalouden vakauttaminen on vaikea ilman talouskasvua

Valtiovarainministeri Rikka Purran (ps.) mukaan ennen kuin hallituksen lupaamia infrahankkeita viedään budjettiin, niihin on oltava rahat. Rahaa on tulossa valtion omaisuudesta saatavista myyntituloista. Kuva: Carolina Husu

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) muistuttaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että Suomen talouden järjestelmässä on valuvika. Se on rakennettu paljon tämänhetkistä suuremmalle tulonmuodostukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahat eivät ole riittäneet vuosiin menoihin. (MT 23.8.)

Tämä näkyy myös valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä. Sen mukaan ensi vuonna otetaan uutta velkaa noin 12 miljardia euroa, vaikka pääministeri Petteri Orpo (kok.) hallitus on tehnyt yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeuttamispäätöksiä. Sopeuttamistoimien kokonaisvaikutuksia on vielä ennenaikaista arvioida, koska ne näkyvät suurelta osin viiveellä. Hallituksen tärkein tavoite on kuitenkin saada velkaantuminen vakautettua hallituskauden loppuun mennessä.

Syitä menojen ja tulojen epätasapainoon on useita, mutta suurimpia syitä on, ettei talous ole Purran mukaan kasvanut 17 vuoteen. Sen lisäksi julkisen talouden ongelmana on hyvinvointialueiden rahoitus, joka kasvaa ensi vuonna 2,5 miljardia euroa.

Uusia leikkauksia ei Purran mukaan olla hallituksessa suunnittelemassa, eikä lisäsäästöistä neuvotella syksyn budjettiriihessä. RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Aders Adlercreutzin mielestä talouden sopeuttamistoimia on tehty riittävästi ja fokus pitää suunnata kasvua luoviin toimiin (MT 21.8.).

Poissuljettua uudet leikkaukset eivät kuitenkaan ole. Pääministeri Orpon mukaan hallitus tekee tarvittavia päätöksiä, jos velkaantuminen ei näytä taittuva. Orpo kuitenkin uskoo, että taloussuhdanteen pohja on saavutettu ja talouskasvu lähtee liikkeelle ensi kesänä. (MT 19.8.)

Orpon näkemys saa tukea pankkien suhdannekatsauksesta. OP-ryhmän mukaan talouden pohjakosketus on ohitettu ja pankki ennakoi ensi vuodelle kahden prosentin talouskasvua. Aktia puolestaan on havainnut pieniä signaaleja siitä, että talouden suhdanne on kääntymässä parempaan. Positiivista on myös asuntolainojen kysynnän kasvu.

Toivottavasti pääministerin ja pankkien näkemykset talouskasvun piristymisestä pitävät paikkansa ja talouskasvu tulisi osaltaan vähentämään leikkaustarvetta. Leikkauksilla ja veronkorotuksilla talous ei kasva eikä ilman talouskasvua julkisen talouden vakauttaminen onnistu.

Talouskasvun vauhdittumista tarvitaan myös työllisyyden parantumiseksi. Suomen velkaantumisvauhti oli viime vuonna kovempaa kuin millään muulla EU-maalla eikä ensi vuosi näytä yhtään paremmalta.

Vaikka Suomi ei ole EU-maiden velkaantuneimpia, kehityksen suunta on huono. Samanlainen tilanne on myös työllisyyden suhteen. Työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan noussut Suomessa EU-maista toiseksi nopeimmin vuoden aikana ja työttömyysaste on EU-alueen kolmanneksi korkein.

Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan investointeja. Hallitus on luvannut panostuksia talouskasvuun muun muassa investointiohjelmalla, joka rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä neljällä miljardilla eurolla. Purran mukaan ennen kuin infrahankkeita viedään budjettiin, niihin on oltava rahat. Omaisuuden myynnissä on ongelmana, että huonosta saa huonon hinnan eikä hyvää kannata myydä. Lisäksi investointien pitäisi tuottaa myytävää omaisuutta enemmän.

Yksi suuri ongelma talouskasvun vauhdittamisessa on EU:n lieventynyt valtiontukipolitiikka. Velkaantuneen pienen maan on vaikea vastata suurten maiden panostuksiin. Muita keinoja on löydyttävä.

Budjettiriihessä väännetään yksityiskohdista, mutta talouspolitiikan suuresta linjasta hallituspuolueet näyttävät olevan samoilla linjoilla. Eniten hallituspuolueita jakaa maahanmuuttopolitiikka, mutta siinä ei ole mitään uutta.