Hallitus runnoi kehykset kasaan

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus pääsi epäilyistä huolimatta sopuun tulevien vuosien budjettikehyksistä. Hallitus esitteli työnsä tuloksen – noin 2,7 miljardin euron suuruisen veronkorotus- ja leikkauspaketin – torstaina iltapäivällä.

Median eteen hallituspuolueiden puheenjohtajat astelivat voittajajoukkueen elkein. Puheenvuoroista pystyi päättelemään, että hallitus tuli kehysriihestään ulos vahvempana kuin se sinne meni. Katainen näpäyttikin hallituksensa toimintakyvyn epäilijöitä muistuttamalla, että kyse oli jo hallituksen toisesta suuresta sopeutuspaketista.

Verotusta hallitus kiristää noin 1,5 miljardilla eurolla. Puolet tästä koostuu yleisen arvonlisäveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä, toinen puoli siitä, ettei tuloverotaulukoihin tehdä indeksitarkistuksia.

Yhteensä 1,2 miljardin euron leikkauksista suurimmat – nettovaikutukseltaan 240 miljoonaa euroa – kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Lisäksi kuntia rasittaa kuntaverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen korottaminen.

Säästöjen yksityiskohdat eivät torstaina alkuillasta olleet vielä selvillä, mutta hallitus vakuutti keränneensä niitä tasapuolisesti kaikilta hallinnonaloilta. Maa- ja metsätalousministeriön säästöosuudeksi kerrottiin 55 miljoonaa euroa.

Muun muassa pienpuun korjuun rahoista nipistetään, mutta pelko kiinteistöveron ulottamisesta metsiin tai pelloille ei toteudu. Säästöt eivät silti synny kivuttomasti MMM:n jo kertaalleen leikatusta kehyksestä.

Hallituksen lähtökohdat kehysriiheen eivät olleet helpot. Se kykeni kuitenkin kiperässä tilanteessa kompromisseihin, joita ilman politiikkaa ei yleensä voi tehdäkään.

Vasemmistopuolueet joutuivat antamaan periksi alv-korotukselle, mutta tuloveron kiristykset ja niin kutsuttu solidaarisuusvero yli 100 000 euroa tienaaville johtavat tuloerojen kapenemiseen. Tämä oli vasemmistolle tyydyttävä tulos. Samoin se, että indeksikorotukset turvaavat sosiaalietuuksien ostovoiman.

Kokoomus ja RKP nielevät suurituloisten veronkiristykset, mutta vastapainoksi aloittaville sekä kasvuyrityksille on räätälöity oma kannustinpakettinsa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen iloitsi kotihoidontuen säilymisestä ennallaan sekä poliisin toimintarahojen 30 miljoonan euron korotuksesta.

Osana kehysratkaisua hallitus anoi ja viimemetreillä sai työmarkkinajärjestöiltä esityksen työelämän rakenteellisista muutoksista, joilla paikataan talouden kestävyysvajetta. Paineet työurien jatkamiseen ovat olleet pitkään yleisessä tiedossa. Aihe on ollut kuitenkin niin herkkä, etteivät poliitikot ole siihen uskaltaneet tarttua.

Eduskuntavaaleissa SDP vannoi eläkeiän noston tabuksi. Edellisellä vaalikaudella pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ajatelmat Rukan hangilla veivät luiston hänen omista suksistaan – ay-liike nosti puheista kapinan, jonka hengessä vasemmisto-oppositio laati vaalikampanjansa.

Pakko on kuitenkin pakko, ja se ymmärrettiin työmarkkinajärjestöissä. Paikalleen jumittuminen olisi kostautunut jäsenistölle valtiontalouden vero- ja leikkaustarpeissa, jotka nyt jäävät pelättyä pienemmiksi.

Merkillepantava on myös SAK:n ex-puheenjohtajan, työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) rooli sopimuksen kätilönä. Ihalaisen arvovalta työmarkkina-asioissa on nyt hallitukselle ja koko Suomelle arvossaan.

On Suomen talouden uskottavuuden kannalta erittäin tärkeää, että rakenteelliset uudistukset saatiin lopulta liikkeelle. Valtion lainojen korkojen nousu aiheuttaisi nopeasti miljardien lisäpaineen budjetin tasapainottamiselle. Näitä rahoja tarvitaan Suomessa.