Pääministeri Petteri Orpo esitteli MT:n haastattelussa Brysselissä päättyneen huippukokouksen loppupäätelmiä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Eikö olisi jo aika myöntää, että EU:n liian tiukoiksi osoittautuneita päästötavoitteita ollaan heittämässä romukoppaan
Jäsenmaat yrittävät epätoivoisesti todistaa, että mahdoton yhtälö muuttuu vielä mahdolliseksi.
Pääministeri Orpo vakuuttaa, ettei Suomi ole mukana vesittämässä EU:n ilmastotavoitteita. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES28.10.202511:45
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) todisteli MT:n haastattelussa, että suomalainen metsätalous voi huokaista helpotuksesta (MT 27.10.). Viime viikon huippukokouksen loppupäätelmiin kirjattiin, että hiilinieluille pitää asettaa ”realistinen” tavoite. Siksi kovin paine vähentää metsien hakkaamista todennäköisesti hellittää.
Nykyisistä vuoden 2030 tavoitteista sovittaessa oletettiin, että nielut vahvistuvat. Toisin kävi. Suomessa hakkuita on jouduttu Venäjän puun tuonnin tyrehtymisen vuoksi lisäämään. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen on kasvattanut turvemaiden päästöjä ja hidastanut puuston kasvua.
Nykyisistä vuoden 2030 tavoitteista sovittaessa oletettiin, että nielut vahvistuvat.
Bryssel on luvannut ottaa nämä asiat ja muut epävarmuudet jatkossa paremmin huomioon. Luvatun realismin jalkauttamista tosin vaikeuttaa asiantuntijoiden kiistely nielumallinnusten todistusvoimasta.
Oletus kuitenkin on, että Suomen metsien hiilinieluvaje on kutistumassa, eikä kaikkein rajuimpaan hakkuiden vähentämiseen tarvitse turvautua. Loppupäätelmissä todetaan myös, että nieluvajeen korjaaminen ”ei saa tapahtua muiden sektoreiden kustannuksella”. Myös se on helpotus Suomelle.
Suomen hiilinieluvoitto, jota Orpo Brysselissä hehkutti, on osa EU-maiden vaatimaa EU-sääntelyn yksinkertaistamista tai tarvittaessa jopa purkamista. Taistelua johtaa Saksa. Se kohdistuu nimenomaan EU:n ympäristö- ja ilmastolakeihin. Niiden katsotaan murentavan saksalaisten vientiyritysten kilpailukykyä.
Suomen hallitus tuntuu luottavan siihen, että myös metsäkatoasetukseen ja ennallistamiseen saadaan vielä loivennuksia.
Suomen hallitus tuntuu luottavan siihen, että myös kiisteltyyn metsäkatoasetukseen ja kalliiksi tulevaan ennallistamiseen saadaan vielä loivennuksia, kun lakiviidakon perkaaminen etenee. Edelleen on mahdollista, että metsäkatoasetus ajetaan kokonaan alas.
Sitä, että EU suhtautuu joustavammin hiilinieluvajeeseen ja järkeistää maa- ja metsätalouteen kohdistuvaa sääntelyä, voi periaatteessa pitää hyvänä uutisena. Mutta vain periaatteessa.
Eurooppalainen sahateollisuus vastustaa edelleen jyrkästi byrokratiaa lisäävää EU:n metsäkatoasetusta. Kuva: Rami MarjamäkiKäytännössä se on osa koko ajan mahdottomammaksi muuttuvaa yhtälöä, jonka mahdottomuutta EU-johtajat eivät vieläkään suostu myöntämään.
Viime viikon EU-huippukokous ei torjunut vuodelle 2040 asetettua tavoitetta, jonka mukaan päästöjä leikataan 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Siihen sitoutumiselle asetettiin kuitenkin ehtoja.
Realistisempi hiilinielutavoite on yksi niistä, päästötavoitetta mitä ilmeisimmin vesittävä välitarkastelu toinen ja EU:n ulkopuolelta ostettavien päästöoikeuksien määrän kasvattaminen kolmas.
Kaikki EU-maat eivät enää suostu ehdoitta sitoutumaan 2040 päästötavoitteeseen.
Näiden päälle tulevat vielä muiden muassa polttomoottorikiellon lieventäminen ja päästökauppaan vaaditut rajoitukset, joilla torjutaan polttoaine- ja lämmityskustannusten nousua.
Esitetty 90 prosentin päästöleikkaus on nettotavoite, eli päästöt ja nielut lasketaan yhteen. Yhtälö on mahdoton, jos molempien kanssa, kuten nyt näyttää, lipsutaan.
Jäsenmaiden poliittisiin päättäjiin kohdistuu kova sisäpoliittinen paine. Erityisesti Saksassa heikko taloustilanne vahvistaa laitaoikeiston kannatusta jopa enemmän kuin maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. EU:n ilmasto- ja ympäristösääntelyä pidetään keskeisenä talouden kuristajana.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz (oik.) vaati viime viikon EU-huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta António Costalta tiukkaa linjaa suhteessa EU-sääntelyn yksinkertaistamiseen. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKIEU-parlamentin suurin ryhmä, maltillisen keskustaoikeiston EPP, johon myös Suomen kokoomusmepit kuuluvat, yrittää vastata tähän huutoon: ympäristö- ja ilmastolakeja ajetaan alas tarvittaessa vaikka laitaoikeiston tuella.
Kysymys tietysti kuuluu, kenen laariin tämä poliittinen peliliike lopulta sataa? Asiantuntijoiden näkemykset siitä, miten yhteistyö oikean laidan ryhmien kanssa vaikuttaa puolueiden kannatuslukemiin, menevät ristiin. Kansalliset kokemukset ovat hyvin erilaisia.
Joka tapauksessa, vaikka pontevasti muuta väitetään, tällä menolla EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat lentämässä romukoppaan. Se ei ole kenenkään kannalta hyvä uutinen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
