Ruokamarkkinoille haetaan nyt reiluutta

Ruuantuottajien taloudellinen asema on ollut heikko jo pitkään. Lisäksi Euroopan unionin ja Venäjän toisilleen asettamat kauppapakotteet ovat tulleet tuottajille kalliiksi. Lupauksista huolimatta korvaukset kauppasodan aiheuttamista menetyksistä ovat olleet vain nimellisiä.

Viime kesän kuivuus lähes koko Euroopassa nosti tuottajien vaikeudet vahvasti kaikkien tietoisuuteen. EU:n eri jäsenmaissa on luvattu tuottajille tukea, mutta niin sanotut kriisituet eivät ratkaise ruokaketjua pitkään vaivannutta ongelmaa: tuottajien heikkoa asemaa ruokaketjussa.

On selvä asia, että viljelijöiden pitää saada markkinoilta lisää rahaa. Hallituksen kesällä asettaman selvitysmiehen Reijo Karhisen tavoitteena on löytää maataloudelle lisää tuloja 500 miljoonaa euroa. Lisää rahaa tarvitaan myös siksi, että EU:ssa on suunnitelmia leikata tuntuvasti maatalouden tukia seuraavalla rahoituskaudella.

Maatalouden ongelmat ovat olleet päättäjien tiedossa jo ennen viime kesää. Sekä Euroopan unionissa että Suomessa on aloitettu jo aiemmin valmistelemaan uutta ruokaketjua koskevaa lainsäädäntöä. Viljelijöiden heikkoa asemaa ruokaketjussa halutaan parantaa kitkemällä epäreiluja kauppatapoja.

Suomessa valtioneuvosto antoi eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi elintarvikemarkkinalaiksi pari viikkoa sitten. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Lailla pyritään muun muassa parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvaamaan ketjun heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

Lakiesitys sisältää myös elintarvikekauppaa valvovan elintarvikevaltuutetun viran. Valtuutettu voisi antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia. Lisäksi valtuutetulla olisi mahdollisuus antaa huomautuksia tai julkisia varoituksia. Ennen suositusten antamista valtuutetun on pyydettävä lausunto elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta.

EU:n komission esitys epäreiluja kauppatapoja ehkäiseväksi direktiiviksi annettiin keväällä. Esitys meni pidemmälle kuin suomalainen malli.

Komissio kehotti esityksessään jäsenmaita muun muassa nimeämään viranomaisen, jolla olisi valtuudet antaa myös sakkoja. Hallituksen lakiesityksessä valtuutettu voisi hakea markkinaoikeudelta sopimatonta menettelyä koskevaa kieltoa ja tähän liittyvää uhkasakkoa.

Maanantaina Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta antoi epäreilujen kauppatapojen kitkemisestä oman esityksensä. Valiokunta teki muutoksia komission esitykseen ja lisäsi uusia tapoja kiellettyjen kauppatapojen listalle. Esimerkiksi myynti alle tuotantokustannusten pitäisi maatalousvaliokunnan mielestä kieltää lailla. (MT 3.10.)

Parlamentin maatalousvaliokunnan neuvottelijana toimineen Elsi Kataisen (kesk.) mukaan valiokunnan äänestystulos on vahva signaali koko Euroopan elintarvikemarkkinoille siitä, että uudet pelisäännöt epäreilujen kauppatapojen ehkäisyyn tarvitaan ja ne tulevat vauhdilla. Kataisen mielestä viljelijän on saatava, mitä viljelijälle kuuluu.

Kauppa on vastustanut elintarvikeketjuun liittyvää uutta lainsäädäntöä muun muassa vetoamalla siihen, että kauppa ostaa vain vähän suoraan tuottajilta. Kuitenkin myös elintarvikeyritykset haluavat lisää reiluutta ruokaketjuun. Maaseudun Tulevaisuuden maaliskuussa ZEF-tutkimusyrityksellä teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa yrityksistä piti uutta elintarvikemarkkinalakia ja elintarvikevaltuutettua tarpeellisina (MT 16.3.).

Koska elintarvikeketju ei ole itse pystynyt perkaamaan pois epäreiluja kauppatapoja, pitää ruokamarkkinoille hakea reiluutta lainsäädännön kautta.