Investoinnit toivat vauhtia biotalouteen

Puukaupassa ja hakkuissa on Suomessa tulossa ennätysvuosi. Puuta jalostavan teollisuuden investointien ansiosta sekä puun kysyntä että hinnat ovat nousseet selvästi. Käyttöä ja siten myös kysyntää löytyy tällä hetkellä kaikille puutavaralajeille.

Maaseudun Tulevaisuuden Metsätutka-kyselyn perusteella hyvä vire metsäalalla saa jakoa. Kysely osoittaa, että metsänomistajat ovat heränneet kaupoille. Myös tarjonta markkinoilla toimii.

Lähes puolet metsänomistajista uskoo, että kuitupuun hinta jatkaa nousuaan myös ensi vuonna. Tukin kallistumiseen luottaa joka kolmas metsänomistaja. Puun myyntiaikeet ovat nousussa.

"Näkee, että kauppaa vilkastuttavat puun hyvä hinta ja kysyntä", MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa (MT 19.9.). Metsätutka-kyselyssä liki 40 prosenttia arvioi juuri hinnan vaikuttavan tuleviin puunmyyntiaikeisiinsa.

Biotalous on viime vuosien muotisana. Sen edistäminen kuuluu myös maan hallituksen kärkihankkeisiin. Metsä ja sen monipuolinen hyödyntäminen ovat vain osa biotaloutta, mutta metsäbiotalous elää nyt kulta-aikaansa.

Metsät ovat avainasemassa myös, kun etsimme vastausta aikamme vaikeaan kysymykseen, ilmaston lämpenemiseen.

Kasvavat, hyvin hoidetut metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti. Jokainen metsästä hyödynnetty puukuutio puolestaan korvaa hiiltä tuottavia fossiilisia raaka-aineita ja energiaa.

Maasta kaivettavat fossiiliset öljy-, kivihiili- ja kaasuvarat kasvattavat maan päällä kierrossa olevan hiilen määrää. Tämän ilmastonmuutoksen vauhdittamisen lisäksi maailman ihmiset ovat heränneet muovisaasteen ja luontoon päätyvän mikromuovin ongelmiin.

Biotaloudella ja siinä erityisesti metsien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä on ratkaiseva osa taistelussa fossiilitaloutta vastaan. Suurin osa ihmisistä myös ymmärtää tämän taistelun välttämättömyyden.

Metsät ja metsäluonto ovat monelle suomalaiselle rakkaita. Siksi metsien hoitoa ja kasvatustapoja on Suomessa säädelty jo 1800-luvulta alkaen myös lainsäädännöllä. Keskeistä metsälaissa on ollut kieltää metsien hävittäminen.

Julkinen intressi on jo kauan vaatinut metsänomistajilta uuden metsän tehokasta perustamista hakatun metsän tilalle, samoin kasvavan metsän huolellista hoitoa.

Metsien käytössä ympäristökysymykset ovat korostuneet sitä mukaa, kun kasvava ihmiskunta on herännyt aiheuttamiinsa ympäristöongelmiin. Metsäluonnon hyvinvointi ja monimuotoisuus ovat varjeltavia asioita. Tässäkin Suomi voi onneksi toimia mallimaana suurimmalle osalle maailmasta.

Ympäristökysymysten lisäksi kestävällä taloudella on myös taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Metsätalouden menestyessä myös nämä ulottuvuudet täyttyvät.

Metsätalouden ennätysvuosi lisää Suomen ja suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Puun myyntitulot yksityismetsistä nousevat tänä vuonna todennäköisesti reilusti yli kahden miljardin euron ja julkisyhteisöjen kuten valtion, kuntien ja seurakuntien myynnit huomioiden noin 2,5 miljardiin.

Kaikki suuret metsäyhtiöt hakevat ja kouluttavat parhaillaan uutta työvoimaa. Metsien hoito ja puunjalostus tarjoavat toimeentuloa myös alueilla, joilla muita työpaikkoja on vähän tarjolla.

Suomalaisten kannattaa iloita metsäalan uudesta noususta. Siitä hyötyvät niin maaseutu kuin kaupungitkin.

Uusia tehtaitakin on alalle edelleen luvassa. Viimeksi perjantaina Finnpulpin hanke Kuopiossa otti ympäristöluvituksessa askeleen kohti toteutusta.

Taloudellisen menestyksen ohella metsäalan on muistettava huolehtia toimintansa kestävyydestä – sen kaikista ulottuvuuksista. Maineen on perustuttava faktoihin. Faktojen perusteella alaa on kuitenkin tällä hetkellä helppo puolustaa.