EU:ssa pysyvää on vain muutos

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen kaksikymmentä vuotta. Mahdollinen jäsenyys katsottiin niin merkittäväksi asiaksi, että siitä järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys lokakuussa 1994. Edellisen kerran kansan mielipidettä oli kysytty kieltolain päättämisestä joulukuussa 1931.

Kansanäänestyksessä 58 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. Eduskunta hyväksyi jäsenyyden vuoden 1994 marraskuussa äänin 152–45.

Viljelijöistä 80 prosenttia vastusti EU-jäsenyyttä. Myös viljelijöiden etujärjestö MTK oli tiukasti jäsenyyttä vastaan, koska Suomen sopeutumisen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan arvioitiin olevan vaikeaa.

Viljelijöiden epäilyille oli myös todellista pohjaa. Suomen jäsenyysneuvottelujen alkuvaiheessa tuli selväksi, että maatalous oli jäsenyyden kannalta vaikein asia. Suomen neuvottelijat onnistuivat saavuttamaan hyväksyttävissä olevan neuvottelutuloksen. Jäsenyyden myötä maataloustuotteiden hinnat romahtivat kuitenkin yhdessä yössä puoleen.

Olennainen osa sopimusta oli niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuki eli artikla 141. Kyseisestä artiklasta on sen jälkeen väännetty kättä jatkuvasti komission kanssa. Pääministeri Kataisen (kok.) hallitus luopui artiklasta viime vuonna.

EU-jäsenyyden aikana suurin muutos on tapahtunut maaseudulla. Ennen jäsenyyttä Suomessa oli yli 100 000 maatilaa, nyt niitä on noin 60 000. Maatalouden rakennemuutos olisi tapahtunut ilman jäsenyyttäkin, mutta muutos olisi todennäköisesti ollut hitaampi.

Maatalouskysymykset ovat olleet muutenkin vahvasti esillä koko EU-jäsenyyden ajan. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on muokattu jatkuvasti ja samalla siihen liittyvä byrokratia on paisunut sietämättömiin mittoihin.

Viljelijöiden suhtautuminen EU:hun on vuosien kuluessa lieventynyt. Kyselyjen mukaan kolmasosa viljelijöistä suhtautuu EU:hun myönteisesti ja kolmasosa kielteisesti. Vaikka MTK:n mukaan Suomen paikka on EU:ssa, on Suomen edunvalvonnassa EU:ssa kuitenkin edelleen parantamisen varaa.

Kahden vuosikymmenen aikana myös EU on muuttunut. Kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät EU:hun, oli unioni erinäköinen kun se on nyt. EU on laajentunut 15 maan liitosta 28 jäsenvaltion liitoksi.

Kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta sopeutuivat sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti suhteellisen hyvin unioniin, niin niiden jälkeen mukaan tulleet Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat olleet erityisesti taloudeltaan vanhoja jäsenmaista heikompia. Köyhempien maiden liittyminen unioniin onkin kasvattanut Suomen nettomaksuosuutta.

Laajentumistakin merkittävämpi muutos oli Suomen liittyminen Euroopan rahaliittoon vuonna 1999 ja yhteisvaluutta euron käyttöönotto vuonna 2002.

Merkittävä muutos oli myös Schengenin sopimuksen käyttöönotto vuonna 2001. Se helpotti liikkumista jäsenmaiden välillä huomattavasti. Joulukuussa 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus muun muassa lisäsi Euroopan parlamentin valtaa suhteessa komissioon ja Eurooppa-neuvostoon.

EU on tällä hetkellä kovien taloushaasteiden edessä. Euro on kriisissä ja talouden ongelmia pahentavat entisestään Venäjän ja EU:n toisilleen asettamat talouspakotteet. Samaan aikaan EU ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta. Molemmissa on paljon pelissä koko EU:n tulevaisuuden kannalta.

EU on muuttunut paljon hiili- ja teräsyhteisön perustamisen jälkeen. Sitä, millainen EU on kahdenkymmenen vuoden kuluttua, on lähes mahdotonta ennakoida. Se on kuitenkin varmaa, että muutokset jatkuvat edelleen.