Hyvää hallintoa
”Sekä hyvä että huono hallinto pitäisi palkita vuosittain.”Kasvavan sääntelyn ja turhan byrokratian vaikutukset yrittäjien toimintaan ovat saaneet paljon huomiota. Aiheellisen kritiikin alle peittyy helposti, että käytännön virkamiestyö on Suomessa useimmiten laadukasta ja palvelevaa.
Toisinaan viranomainen jopa yllättää. Hienon esimerkin hyvästä hallinnosta nostivat esiin yleisönosastokirjoituksessaan marjanviljelijät Petri ja Milja Koponen Suonenjoelta (MT 30.7.).
Asia liittyi kausityöntekijöiden verotuksen muutoksiin, jotka koettiin muun muassa marjatiloilla hankaliksi. Pohjois-Savon verotoimisto otti kuitenkin vaikeuksista kopin, ja järjesti alueen marjatiloille tehopaketin veroneuvonnassa.
Viljelijät saivat opastusta muutoksista jo kevättalvella. Kausityöhön tuleville lähti venäjänkieliset ohjeet jo viisumikutsujen mukana.
Suomeen tulleiden työntekijöiden verolomakkeiden täyttö sujuikin ongelmitta. Kaiken huipuksi verovirkailijat tulivat tulkkien kanssa marjatiloille ottamaan vastaan lomakkeet – vieläpä ilta-aikaan, jolloin päivän työt tilalla eivät häiriintyneet.
Vielä pari vuosikymmentä sitten usein kirottu verottaja saa nykyisin huomattavan paljon kiitosta palveluistaan. Kun verottajan ikävänä tehtävänä on kerätä rahaa ihmisiltä ja yrityksiltä, ei kiitoksia kovin helpolla heru – ne täytyy ansaita kovalla työllä.
Pohjois-Savon verotoimiston apu marjatiloille on malliesimerkki siitä, kuinka hyvä hallinto voi helpottaa yrittäjän toimintaa. Tapauksessa olisi opittavaa koko suomalaiselle hallintokoneistolle.
Hallintokulttuuria voi kehittää, mutta se vaatisi myös kannustusta. Voisivatko vaikkapa MTK ja Suomen Yrittäjät yhdessä jakaa vuosittain palkinnot hyvästä ja huonosta hallinnosta?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
