Yritysjohtajien haaste otettava tosissaan

Joukko eturivin yritysjohtajia haastaa Suomen muuttumaan. Erityisesti haaste on kohdistettu Helsingille, koska pääkaupunkiseudulla olisi kaikki mahdollisuudet ryhtyä puhtaan energian ja cleantechin veturiksi.

Yritysjohtajien visioissa Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka luopuu kivihiilen energiakäytöstä.

Helsingin Sanomissa keskiviikkona julkaistussa mielipidekirjoituksessa muiden muassa Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen ja Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula esittivät, että Helsinki voisi esimerkillään luotsata Suomen irti kivihiilestä. (HS 2.4.)

Kirjoittajat lupaavat, että yritykset ovat valmiita toimimaan, kehittämään uusia teknologioita ja muuttamaan toimintaansa vähähiilisemmäksi, kunhan päättäjät vain luovat mahdollistavan toimintaympäristön ja tasaisen pelikentän. Yritykset ovat valmiita tukemaan Helsingin seudun kestävää kehitystä.

Yritysjohtajat ihmettelevät, että samaan aikaan kuin monet kehittyneet maat varautuvat muutokseen, kivihiilen käyttö Suomessa lisääntyy.

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaiseman raportti oli yritysjohtajille karmaisevaa luettavaa. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat globaalisti vakavat, tarjoaa se samalla yrityksille todella mittavat mahdollisuudet. Suomessa kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja monet maat ovat ajaneet tai ajamassa Suomen ohi.

Esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa. Tukholmassa kaukolämpö tuotetaan 80-prosenttisesti hiilivapaasti ja puolet bussiliikenteestä kulkee uusiutuvilla polttoaineilla. Suomessa pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä fossiilisten polttoaineiden osuus on yli 90 prosenttia ja vain kymmenen prosenttia bussiliikenteestä kulkee uusiutuvalla energialla.

Yritysjohtajien kiinnostus uusiutuvaa energiaa ja siihen liittyvään teknologiaan on ymmärrettävä myös liiketoiminnan kannalta. He haluavat, että Helsingistä tulisi eräänlainen laboratorio, jossa suomalaiset yritykset voisivat kehittää ja esitellä sekä cleantechin että puhtaan energian liiketoimintaa.

Helsingillä on nyt hyvä tilaisuus ottaa yritysjohtajien haaste vastaan, koska kaupunki suunnittelee uusia voimalaitosinvestointeja. Esimerkiksi maakaasua voidaan korvata biokaasulla. Kaasuyhtiö Gasumin mielestä biokaasu voisi kattaa puolet koko Suomen kaasun käytöstä. Biokaasua saadaan muun muassa lannasta, jätteistä ja puusta. Metsähake itsessään on puhdasta bioenergiaa. (MT 2.4.)

Löytyy useita syitä, miksi yritysjohtajien haasteeseen pitää vastata. Kotimainen uusiutuva energia muun muassa torjuu ilmastonmuutosta, parantaa kauppatasetta ja työllisyyttä sekä vahvistaa huoltovarmuutta.

Valtiovallan on pystyttävä luomaan sellainen toimintaympäristö, että yritysten kannattaa ja ne uskaltavat investoida uusiutuvaan energiaan. Tuotekehitys ja investoinnit ovat kalliita ja niiden aikajänne on kymmeniä vuosia.

Jos Suomesta päätetään tehdä edelläkävijä uusiutuvan energian teknologiassa ja käytössä, pitää politiikan olla nykyistä pitkäjänteisempää. Politiikan pitää olla ennustettavaa eikä vuosittain muuttuvilla veropäätöksillä saa sekoittaa energiapalettia. Tavoitteen pitää olla niin selkeä ja vahva, etteivät sitä heiluta edes päästöoikeuksien ja kivihiilen ajoittainen halpeneminen.

Helsingissä vihreät on vahva poliittinen voima. Heillä on nyt mahdollisuus näyttää käytännön esimerkkiä merkittävällä ympäristöteolla ja muuttaa kaupungin energiapolitiikan suunta menneisyydestä tulevaisuuteen.