Valtion yrityksillä on velvollisuutensa

Alun perin vuonna 1638 perustettu Posti ja vuonna 1862 perustettu VR ovat molemmat edelleen valtion omistamia yhtiötä. Vaikka molempia yhtiöitä johtaa niin sanottu ulkopuolinen, asiantuntijoista koottu hallitus, on niillä myös kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto.

Se, että eduskunta haluaa olla mukana yhtiöiden hallinnossa, tarkoittaa, että niillä katsotaan olevan edelleen merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Näin on edelleen, vaikka molemmissa yhtiöissä on tapahtunut isoja muutoksia ja uudistuksia.

Yhtiöittämisen seurauksena ovat syntyneet Posti Group ja VR Group, mutta perustehtävät ovat säilyneet ainakin kansalaisten näkökulmasta ennallaan. Postin tehtävänä on jakaa postia ja VR:n kuljettaa matkustajia rautateillä. Lisäksi yhteisesti omistetuilta yrityksiltä odotetaan tasapuolista palvelua koko maassa.

On selvä, että uudistuksia tarvitaan, mutta palvelujen käyttäjien näkökulmasta ne eivät aina ole onnistuneet.

Postin kohdalla on ymmärrettävää, että postilähetysten väheneminen edellyttää uudistuksia. Posti onkin vastannut muutokseen lopettamalla valtaosan postitoimipaikoista, nostamalla jakeluhintoja, vähentämällä työntekijöitä, myöhentämällä jakelua ja laajentamalla palveluja muun muassa ruohonleikkuuseen ja vanhusten ulkoiluttamiseen.

Uudistukset johtivat siihen, että Postin varsinainen tehtävä on takkuillut erityisesti maaseudulla pahasti. Postin mielestä ongelmia ei ole, eikä negatiivista palautetta ole paljoakaan tullut.

Pari viikkoa sitten Posti uudisti jakeluaan siten, ettei tiistaisin enää jaeta kirjepostia. Posti perustelee päätöstään sillä, että kirjepostin määrä vähenee edelleen kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Viestintäviraston arvion mukaan Postin uusi käytäntö on voimassa olevan postilain yleispalveluvelvoitteen perusteella kyseenalainen.

Posti näyttää ottavan etunojaa eduskunnassa kesäkuussa hyväksytyn postilain muutoksiin. Laki tullee voimaan vasta syksyllä. Sen mukaan taajama-alueilla on mahdollista siirtyä yleispalvelukirjeiden kolmipäiväiseen jakeluun. Haja-asutusalueilla säilyy viisipäiväinen jakeluvelvoite. Se ei kuitenkaan koske edelleenkään muita kuin kirjeitä.

Laki antaa voimaan tullessaan mahdollisuuden nykyistä harvempaan jakeluun, mutta ei laki siihen pakota.

Miten Posti aikoo pärjätä kilpailussa yksityisiä toimijoita vastaa, jos palveluja tiukimmin kilpailuilla markkinoilla heikennetään? Jos Posti ei menesty taajama-alueilla kilpailussa, miten se voi turvata haja-asutusalueita koskevan velvoitteensa?

VR:llä on ollut Postin tavoin vaikeuksia pitää toimintaansa kannattavana. VR ei kuitenkaan Postin tavoin halunnut luistaa tehtävistään, vaan lähti kilpailemaan hinnalla sekä lisäämään ja parantamaan palvelujaan. Leikkauksilta rautateilläkään ei ole säästytty, vaan asemia on lopetettu ja lipunmyyntiä uudistettu.

Hiljattain tehty lipunmyyntiuudistus on aiheuttanut ongelmia lähiliikenteessä. Lippuja ei enää voi ostaa junista eikä kaikilla asemilla ole lippuautomaattia.

VR:n ja Postin uudistuksia on perusteltu muun muassa digitalisaatiolla, jossa sähköposti korvaa kirjeet sekä lehdet ja junalipun voi ostaa netistä vaikka älykännykällä.

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kuitenkin ovat periteisten palvelujen varassa. Miten heidän tasa-arvoinen kohtelunsa turvataan?

Vaikka valtion omistamat yhtiöt kilpailevat yhä enemmän yksityisten toimijoiden kanssa, on valtion yrityksillä erityinen velvoitteensa: Kansalaisia pitää kohdella yhdenvertaisesti.

On omistaja-asiakkaiden – viime kädessä kansanedustajien – velvollisuus huolehtia siitä, että näin myös tapahtuu.