Keskustelu ruuan alkuperästä tarpeen

Monien tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. Erityisen tärkeää kotimaisuus on liha- ja maitotuotteissa.

Suomalaisen työn liiton hiljattain julkistaman tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kertoo suosivansa suomalaisia tuotteita aina kun se vain on mahdollista. Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus kotimaisia tuotteita kohtana on huomattu myös kaupassa. Kotimaisuutta korostetaan mainonnassa ja myymälöissä.

Elintarviketeollisuudella ja kaupalla on vastuu siitä, että kuluttajille on tarjolla kotimainen vaihtoehto aina kun se on mahdollista. Puheille ruuan kotimaisuudesta on poikkeuksetta löydyttävä katetta, eikä kuluttajia saa johtaa harhaan.

Myös tuottajilla itsellään on vastuu siitä, että heidän omistamansa teollisuus käyttää saatavilla olevaa kotimaista raaka-ainetta. On turha vaatia muilta kotimaisen ruuan suosimista, jos ei itse näytä esimerkkiä.

Pari viikkoa sitten ilmeni, että tuottajien pääosin omistama Raisio valmistutti Elovena-välipalarahkan Virossa virolaisesta maidosta. Raision mukaan se ei löytänyt kotimaista rahkan toimittajaa. Selityksesi ulkomaisen vaihtoehdon valinnalle tarjottiin myös sitä, että Raisio toimii, kuten pörssiyhtiöt yleensäkin toimivat.

Monelle maidontuottajalle tuli yllätyksenä, että vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen sitoutunut Valio käyttää suurkeittiötuotteissaan muun muassa saksalaista naudanlihaa. Valion mukaan ulkomaisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden pitäminen valikoimissa koituu valiolaisen maidontuottajan eduksi.

Valion viestintäjohtajan Pia Kontusen mukaan hinta ja saatavuus ovat usein ongelmana kotimaisessa raaka-aineessa. Samaa mieltä on myös Raision hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Myllymäki. Hänen mukaansa raaka-aineen saatavuus ei ole aina kirkossa kuulutettu. Myllymäki vakuutti, että yhtiön johdolla on omistajien täysi luottamus.

Viljelijöiden luottamus sen sijaan on koetuksella. MTK:n valtuuskunnan ensimmäisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan mielestä Raisio toimii kaksinaamaisesti, koska yhtiö myy rehuja maidontuottajille, mutta heidän maitonsa ei kelpaa raaka-aineeksi.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei niele Valion selityksiä. Marttila kehottaakin Valion johtoa miettimään, mikä todella on suomalaisen maidontuottajan etu. Hänen mielestään Valion brändiä ei kannata uhrata marginaaliseen toimintaan.

Valion hallituksen puheenjohtajaa Vesa Kaunistoa harmittaa, että kohuotsikoilla yksittäisten tuotteiden alkuperästä lietsotaan tuottajien keskuuteen vastakkainasettelua. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan keskustelun ansiosta tuottajat tietävät, miten heidän omistamissaan yrityksissä toimitaan.

Jos omistajat hyväksyvät, että yritykset käyttävät kotimaisen raaka-aineen sijaan ulkomaisia raaka-aineita, niin asia on selvä. Elleivät omistajat ole nykyiseen tilanteeseen tyytyväisiä, niin heillä on mahdollisuus vaatia muutosta.

Periaatteessa yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen taloudellista hyötyä. Yksittäisen yrityksen kannalta saattaa olla lyhyellä tähtäimellä kannattavaa ostaa sieltä, mistä halvimmalla saadaan.

Asiaa pitää kuitenkin pohtia myös kokonaisuuden kannalta. Tuotantosuunnasta riippumatta viljelijät ovat samassa veneessä. Ellei suomalaisella elintarviketeollisuudella ole varaa ostaa raaka-aineita toisiltaan, niin vaikea sitä on vaatia muiltakaan.

Keskustelu ruuan alkuperästä palvelee kotimaisen elintarvikeketjun etua. Suomalaiset kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua kotimaista puhdasta ruokaa. Tätä luottamusta elintarvikeketjulla ei ole varaa tärvellä.