EU:n ei pidä nyt käynnistää tukiaissotaa USA:ta vastaan

Kuva: Timo Filpus

Euroopan unionissa vietetään tänä vuonna sisämarkkinoiden 30-vuotisjuhlia. Syytäkin on. EU-maat muodostavat yhdessä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin kanssa ainutlaatuisen markkina-alueen, missä tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti.

Sisämarkkinoissa on myös puutteita. Erityisesti toimivan yhteisen pääomamarkkinan luomisessa riittää edelleen tehtävää. Siihen EU:n pitäisi keskittyä. Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle taloudelle EU:n toimiva sisämarkkina osana globaalia talousjärjestelmää on elintärkeä.

Suuret EU-maat ovat kuitenkin komission johdolla soutamassa päinvastaiseen suuntaan. EU:n sisämarkkinoilla on käynnistymässä kilpailu tukiaisista, joilla vauhditetaan investointeja vihreään siirtymään ja loivennetaan Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin vaikutuksia.

Kuluneella viikolla julkaistu esitys vaikuttaa päällisin puolin hyvältä. Vihreän siirtymän edistämiseksi pitää saada pääomia liikkeelle, jos kunnianhimoiset tavoitteet halutaan saavuttaa.

Komission paperia kutsutaan ”Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaksi”. Sen johdannossa vakuutetaan, että sisämarkkinoiden vahvuuksia hyödynnetään. Luvassa on kuitenkin jotain aivan muuta.

Jäsenmaat saavat entistä hövelimmin ja mittavammin tukea vihreään siirtymään investoivia yrityksiä. Tässä kilpailussa pienet ja talouksiltaan heikot jäsenmaat eivät pärjää.

Julkiset tukiaiset eivät myöskään ole omiaan houkuttelemaan EU-hankkeisiin yksityistä pääomaa, jota kaivattaisiin kipeästi. Muun muassa tähän kiinnitetään huomiota Suomen johdolla laaditussa seitsemän maan valtiovarainministerin allekirjoittamassa kirjeessä. Se on osoitettu komission varapuheenjohtajalle Valdis Dombrovskisille.

Harjoituksen vaarallisin piirre on se, että suuret EU-maat ovat komission laatimalla suunnitelmalla käynnistämässä tukiaissotaa tärkeintä liittolaista eli Yhdysvaltoja vastaan. Pahimmassa tapauksessa se avaa portit kauppasodalle, jossa kaikki yrittävät varjella omia etujaan ja jota kukaan ei voi voittaa.

Taustalla on Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinnon Inflation Reduction Act, jolla tuetaan muun muassa uusiutuvan energian rakentamiseen investoivaa yhdysvaltalaista teollisuutta. Erityisesti Pariisissa ja Berliinissä pelätään, että USA:n tukiohjelma houkuttelee eurooppalaisia avainyrityksiä siirtymään rapakon tuolle puolelle. Siksi komissio haluaa avata julkiset rahahanat myös Euroopassa.

Seitsemän EU-maan ryhmä suhtautuu EU:n ja USA:n välejä tulehduttavaan aloitteeseen kriittisesti. Ei vähiten siksi, että USA:n ja EU:n saumaton yhteistyö on elintärkeää Venäjän hyökkäystä torjuvalle Ukrainalle.

Suomessa ja muissa ”nuukaan ryhmään” kuuluvissa jäsenmaissa pelättiin, että italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni hilaa komission esityksen kärkeen myös nuotit yhteisvelkaan perustuvan ”suvereenisuusrahaston” perustamisesta.

Sillä halutaan tukea jäsenmaita, joilla ei riitä panoksia tukiaiskilpailuun. Todellisuudessa kyse on samasta sumplimisesta, mitä nähtiin koronapandemian aikana, Ukrainan sodan sytyttyä ja nyt globaalissa investointikilpailussa. EU:n ylivelkaantuneet maat, Italia etunenässä, tarvitsevat uusien kriisien selättämiseen lisää yhteistä rahoitusta. Juuri sitä Gentiloni yrittää haalia.

Esitys rahastosta löytyy komission suunnitelmasta. Kädenvääntö siitä siirtyy kuitenkin kesään. Vihreän siirtymän teollisuusohjelma tulee EU-hallitusten pöydälle jo ensi viikon ylimääräisessä huippukokouksessa. Suomella ja sen EU-liittolaisilla on monta hyvää syytä torjua kauppakärhämöinti ja tukiaiskisa Yhdysvaltain kanssa.

Savotta ei ole helppo, koska Saksa ja Ranska ovat tässä yhdistäneet voimansa. Yhteisvelkaan perustuvan rahaston kanssa voi kesällä olla helpompaa, jos Saksa pysyy linjassaan ja torjuu sen.