Ruokaturva ei ole kauppatavaraa

Maailmakauppa on ollut vahvassa vedossa. Myös Suomi on päässyt parin viime vuoden aikana kehitykseen mukaan. Viime aikoina maailmankaupan ylle on kuitenkin noussut tummia pilviä ja jopa kauppasodan uhka.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi vaalikampanjansa aikana, että hän tekee Amerikan jälleen suureksi. Osana vaalilupauksensa toteuttamista Trump uhkaa korottaa Yhdysvaltoihin muualta tuotavien tuotteiden tulleja.

Tullien korotuslistalla ovat muun muassa teräs ja alumiini. Näyttää siltä, että esimerkiksi EU on välttymässä lisätulleista, mutta Kiinaa uhkaa noin 50 miljardin dollarin tullit. Kiina on varoittanut, että se ryhtyy vastatoimiin, jos Yhdysvallat määrää kiinalaisille tuotteille tuontitullit.

Kahta maailman suurinta kansantaloutta uhkaava kauppasota on heilutellut pörssikursseja eri puolilla maailmaa.

Uhkaavan kauppasodan varjossa käydään kuitenkin kaiken aikaa neuvotteluja erilaisista kauppasopimuksista, vaikka Trumpin valita presidentiksi käytännössä pysäytti Yhdysvaltojen ja EU:n väliset TTIP -vapaakauppaneuvottelut. Myös EU jatkaa muita kaupan vapauttamiseen tähtääviä hankkeita.

EU käy neuvotteluja muun muassa Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn eli niin sanottujen Mercosur-maiden kanssa.

Yksi neuvottelujen vaikea asia on ollut maataloustuotteiden kauppa. Mecosur-maat haluaisivat nykyistä vahvemmin EU:n kuluttajamarkkinoille, huolimatta siitä, että ruuan tuotantovaatimukset ovat aivan eri tasolla kuin EU-maissa. Neuvotteluissa on hiertänyt erityisesti Mercosur-maiden vaatimat korkeat naudanlihan tuontikiintiöt EU:n alueelle.

Monien mielestä Etelä-Amerikan maiden kanssa on vaikea löytää kompromissia, joka kohtelisi oikeudenmukaisesti eurooppalaista maataloutta.

MTK on muistuttanut ruokaturvallisuudesta ja siitä, että lihan tuotantotavat ja tuotteiden jäljitettävyys ovat Etelä-Amerikassa kaukana EU:n normeista. Lisäksi tuotannossa käytetään antibiootteja, hormoneja ja gm-tuotteita. Tuoreessa muistissa ovat muun muassa brasilialaista lihaa koskeneet skandaalit.

Esimerkiksi irlantilaiset ja ranskalaiset naudanlihantuottajat vastustavat naudanlihan tuonnin lisäämistä Etelä-Amerikasta. Tuonnin lisääminen altistaisi eurooppalaiset kuluttajat nykyistäkin enemmän lihalle, jolla on alhaisemmat vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle, ympäristövaatimuksille sekä eläinten hyvinvoinnille.

Kaikki eivät pidä ruokaturvaa ja -turvallisuutta yhtä suurena ongelmana. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Saila Turtiaisen mielestä tehokkain keino edistää EU:n kykyä tehdä kauppasopimuksia on maataloussektorin avaaminen.

Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa Turtiainen toteaa, että EU:n kyky rakentaa vauhdilla kattava kauppasopimusten verkosto kilpistyy kykyyn avata kilpailua maataloussektorilla. Turtiaisen arvion mukaan maataloussektorin vastustus on todennäköisin syy siihen, että uutta vauhtia saanut kauppapolitiikka voi törmätä seinään.

Maatalouden syyllistämien kauppaneuvottelujen vaikeudesta on epäoikeudenmukaista.

Miksi Eurooppaan pitäisi saada tuoda nykyistä enemmän tuotteita, jotka eivät täytä eurooppalaiselle tuotannolle asetettuja tiukkoja kriteerejä? Kilpailua pitää käydä samoilla säännöillä, muuten eurooppalainen tuotanto ja samalla ruokaturva näivettyvät.

Kauppasodan uhan keskellä erilaisten kauppasopimusten tärkeydestä ei varmaankaan kukaan ole eri mieltä. Eri asia on, mitä sopimuksista ollaan valmiita maksamaan.

Lähtökohtana pitää olla, etteivät ruokaturva ja -turvallisuus ole kauppatavaraa, eikä omaa tuotantoa tuhota.