Hallitus ja presidentti saivat eduskunnalta laajan tuen Nato-hakemukselle ‒ tuen hakeminen on perusteltua, kun kansanäänestys jäi väliin ja aika jäsenyyden hyväksymistä odottaessa saattaa olla monella tapaa vaikea

Kuva: Kalle Keskinen

Eduskunta keskusteli maanantaina kannastaan Nato-jäsenyyden hakemiseen neljätoista tuntia. Keskustelussa käytettiin 212 puheenvuoroa. Se liittyi valtioneuvoston huhtikuussa antamaan selontekoon turvallisuusympäristön muutoksista.

Eduskuntakeskustelun historiallisuudesta kertoo, että alkuvaiheessa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kaikki ministerit olivat poikkeuksellisesti paikalla.

Asia käsittelyn aikana tuli selväksi, että kansanedustajista suurin enemmistö kannatti Nato-jäsenyyden hakemista.

Asia oli selvä jo ennen maanantain eduskuntakäsittelyä, mutta asian merkityksellisyydestä johtuen oli tärkeää, että jokaisella kansanedustajille oli tilaisuus kertoa kansalaisille mielipiteensä ja perustelunsa kannalleen.

Erittäin tärkeää oli kuulla myös niitä, jotka ovat enemmistön kanssa eri mieltä. Kaikki puheenvuorot jäävät eduskunnan pöytäkirjoissa historiaan.

Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaa, joka antoi jo tiistaiaamulla asiaa koskevan mietinnön. Samalla valiokunta otti kantaan myös hallituksen sunnuntaina antamaan Nato-jäsenyyttä esittävään selontekoon.

Ulkoasiainvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä todettiin, että Suomen on haettava Naton jäseneksi. Valiokunta ei pidä myöskään tarpeellisena reunaehtojen tai varauksien esittämistä Natoon pyrittäessä.

Valiokunnan mukaan Suomen turvallisuusympäristö on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena heikentynyt ratkaisevasti.

Perustuslain mukaan Valtioneuvoston ei olisi ollut tarpeellista viedä asia tässä vaiheessa eduskunnan käsiteltäväksi.

Hallitus ja Tasavallan presidentti olisivat voineet päättää jäsenhakemuksen lähettämisestä ilman eduskunnan kantaa. Eduskunnan kantaa olisi tarvittu vasta siinä vaiheessa, kun Naton ja Suomen välinen sopimus olisi tullut ratifioitavaksi Suomeen.

Hallitus ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö halusivat kuitenkin, että eduskunta sanoo mielipiteensä asiaan. Selonteon avulla eduskunta sidottiin mukaan hakemusprosessiin alusta alkaen. Hakemuksen tueksi haluttiin mahdollisimman laaja eduskunnan tuki. Sen hallitus ja presidentti selkein äänestysluvuin eduskunnalta eilen saivat.

Eduskunnan osallistaminen Nato-hakemuksen käsittelyyn on perusteltua myös siksi, ettei Nato-jäsenyydestä järjestetty kansanäänestystä.

Vielä muutama kuukausi sitten muun muassa presidentti Niinistö oli sitä miltä, että mahdollisesta Nato-hakemuksesta järjestetään kansanäänestys.

Venäjän hyökkäys Ukrainan muutti Euroopan ja Suomen turvallisuustilannetta niin nopeasti, ettei kansanäänestyksen järjestämistä pidetty enää mahdollisena.

Aika jäsenhakemuksen ja jäsenyyden hyväksymisen välillä saattaa olla monella tavalla vaikea. Tästäkin syystä oli tärkeää, että mahdolliset tulevat ongelmat ovat eduskunnan tiedossa.

Hallitus ja presidentti kävivät laajan kiertueen eri Nato-maissa varmistaakseen, että nykyiset Nato-maat hyväksyvät Suomen jäsenyyden. Kaikkien nykyisten jäsenmaiden pitää hyväksyä Suomen jäsenhakemus.

Vielä hetki sitten näytti, että näin on, mutta Turkki käänsi takkinsa.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, ettei Turkki aio tukea Suomen ja Ruotsin hakemusta Natoon, koska niillä on pakotteita Turkkia vastaan. Erdoğan kertoi maanantaina, ettei Suomen ja Ruotsin kannata lähettää edustajiaan taivuttamaan Turkkia tukemaan Nato-jäsenyyttään.

Eduskunnan äänestyksen jälkeen asia palasi valtioneuvoston käsiteltäväksi. Nato-ratkaisu sai lopullisen sinettinsä, kun presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen presidentin esittelyssä etänä Ruotsissa valtiovierailun yhteydessä.

Historiallista on myös, että hakemus jätetään yhtä aikaa Ruotsin kanssa.

Edit. 18.5.22 klo 8.27 otsikkoa täydennetty.