Kaivosteollisuuden merkitys kasvussa

IT-buumin aikana kotimainen perusteollisuus ja alkutuotanto ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tuotantoa on ajettu alas ja siirretty halvemman työvoiman maihin. Nyt myös it-alalle on käymässä samoin.

Perusteollisuuden merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Joillakin alueilla ja aloilla perusteollisuuden merkitys on kovassa kasvussa. Pohjois- ja Itä-Suomessa kaivosteollisuuden uusi tuleminen on saanut aikaan varsinaisen kaivosbuumin.

Kaivosalan kasvuvauhti on yllättänyt asiantuntijatkin. Lapin liiton kaivos- ja kivialan toimialapäällikön Maija Uusisuon mukaan viime syksynä julkaistun toimialaraportin esittämä työvoimatarve joudutaan kaksinkertaistamaan. Lappiin uskotaan syntyvän kaivosteollisuuteen yli 5 000 ja koko maahan noin 6 000 uutta työpaikkaa. (Lapin Kansa 24.4.)

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (Etla) noin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan kaivos- ja kiviainesklusteri työllistää välilliset vaikutukset huomioiden noin 25 000 ihmistä.

Kaivosteollisuuden isot kasvuluvut ja työvoiman lisääntynyt tarve ovat hyviä uutisia erityisesti pahimmille työttömyysalueille. Lapin ja Itä-Suomen työttömyysluvut ovat selvästi maan keskiarvoa korkeammat.

Kaivosteollisuus vaatii suuria investointeja. Suomessa ei ole löytynyt riittävästi rahaa tai halukkuutta investoida kaivostoimintaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tästä syystä valtaosa aloitetuista ja suunnitelluista kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa.

Sinänsä ulkomaisissa investoinneissa ei ole mitään pahaa, koska niitä Suomeen on myös toivottu. Kaivostoiminnassa on kuitenkin kyse merkittävästä kansallisvarallisuudesta ja olisi tärkeää, että tämä varallisuus hyödyttäisi Suomea mahdollisimman hyvin.

Valtion omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) totesi tammikuussa, että ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat käytännössä valloittaneet Lapin. Hän kyseli, että onko Lapista tullut Pohjolan Kongo.

Hautalan mukaan valtio voisi harkita kaivosteollisuudessa nykyistä laajempaa omistusta. Siihen hallituksella on niin halutessaan mahdollisuus, koska hallitusohjelman mukaan Suomeen perustetaan kaivosalan hankkeisiin sijoittava sijoitusrahasto tai -yhtiö. Sen pääomaksi on suunniteltu 30 miljoonaa euroa.

Kaivostoimintaan tehtävät investoinnit ovat suuria. Tiedossa olevat investoinnit Pohjois-Suomessa nousevat yli 2,5 miljardiin euroon. Siihen suhteutettuna valtion suunnitteleman sijoitusrahaston koko on melko vaatimaton.

Kaivosten perustaminen edellyttää suuria investointeja myös kaivopaikkakunnilta muun muassa infrastruktuurin rakentamiseen. Kuntaliitto esitti viime vuonna näiden investointien kattamiseksi kiinteistöveron laajentamista myös varsinaiseen kaivostoimintaan.

Kaivostoiminta jättää aina jälkensä ympäristöön. Siksi toiminta pitää suunnitella ja toteuttaa niin, että ympäristölle aiheutuvat ongelmat ovat mahdollisimman pienet. On koko alan tulevaisuuden kannalta elintärkeää, että ympäristövelvoitteista huolehditaan.

Joka tapauksessa kaivosteollisuudesta on tulossa jälleen merkittävä elinkeino Suomeen. Kaivosten tuotteiden jatkojalostuksen edelleen kehittäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin itse kaivostoiminta.

Pelkkänä raaka-aineen tuottajana Suomesta saattaa tulla ministeri Hautalan epäilemä Pohjolan Kongo. Löytyykö Suomesta riittävästi kiinnostusta investoida oman maan tuotantoon?